perjantai 12. lokakuuta 2012

500 on hyvä luku

Vähän reilu 5 vuotta ja tasan 500 postausta. Reilu 1400 kommenttia ja lukematon määrä uusia ihania blogituttavuuksia.

Mutta silti, joskus on aika pistää tarinalle piste. Pitkällisen pohdinnan ja juupas-eipäs -keskustelun jälkeen sihteerimme totesi, että nyt on ainakin tauon paikka. Haluamme siis kiittää teitä kaikkia, jotka olette blogissamme vierailleet ja kenties joskus jättäneet kommenttinnekin. Ne ovat aina lämmittäneet yhtä paljon. Vaikka emme itse ole koskaan olleet kovin aktiivisia kommentoijia muiden blogeissa, niin ei se silti ole tarkoittanut sitä, ettemme ole teidän touhujanne myös seurailleet ja tätä tulemme nytkin jatkamaan. Ja mikäli meillä joskus tulee erityisen tärkeää kerrottavaa tai muuten vain haluamme jakaa jotain kanssanne, niin tokihan sen tänne kerromme.

Viiteen vuoteen on mahtunut paljon niin iloa kuin suruakin, mutta ennen kaikkea olemme yrittäneet välittää teille meidän kissaperheen arkea, sen tunnelmia ja tapahtumia, pieni pilke silmäkulmassa. Kommenttinne ovat aikaansaaneet monet naurut ja hyvät mielet, ja sitä kaikista "parasta" tai hauskinta kommenttia on mahdotonta valita, mutta erikoisin lienee tämä - jonka perimmäistä sisältöä emme vieläkään ymmärrä, jos sitä nyt ymmärrettäväksi on edes tarkoitettu: "Keskeisin hartaasti korvausta tämän kuumenee alkaenmausteinen auringosta ,saatana ,esiintyminen voi myös palvella ilmakehän rintamilla ja enemmän ." Että näin, ehkä tämänkin kommentin jättäjä halusi pari viikkoa sitten viestittää, että aika on jo lopettaa... tai jotain.

Nyt keskitymme nauttimaan syksyn viimeisistä auringonsäteistä terassillamme ja ennen kaikkea, pitämään huolta toisistamme - niistä kaikista tärkeimmistä!
Ihanaa syksyn jatkoa kaikille ja vielä kerran - KIITOS kuluneista vuosista ja voikaa hyvin!

perjantai 5. lokakuuta 2012

Sakukissa

Ja heti alkuun asia, johon on syytä kiinnittää huomioita, meidän palvelijat EIVÄT todellakaan ole niin juoppoja kuin oheiset kuvat antavat ymmärtää :-) Kyse on enemmänkin jemmauksesta ja sitten kertalaakista siivouksesta ja laatikoiden kerralla viennistä kierrätykseen.

No niin, siis asiaan. Jokunen aika sitten totesimme Shoppailua-postauksessa, että "Kun lehtiäkin laittaa kierrätyskassiin, niin sitä saa olla ihan tarkkana, ettei vaan vahingossa laita kissaakin kiertoon... No ei suinkaan, ei niin pääse käymään." Niinpä niin... tässä varastonsiivouksen jälkimainingeissa isukki alkoi kasaamaan pahvilaatikoita viedäkseen ne auton peräkonttiin ja totesi ääneen, että ai, tämä sakulaatikko ei sitten ollutkaan vielä tyhjä. Johon mami, että ihan varmasti oli, hän oli sen juuri tarkistanut. Tällainen saku sinne oli kuitenkin vielä jäänyt - tai ilmestynyt...
Onneksi muuten isukilla on tapana rytätä pahvilaatikot pienempään tilaan VASTA keräyspisteella asfaltin päällä.. eikä siis polkaista laatikkoa kasaan jo tässä vaiheessa - hui!

En muuten erityisemmin perusta tästä sakulaatikon tuoksusta/hajusta. Sinällään muuten laatikko oli oikein oiva piilopaikka - todellakin!

maanantai 1. lokakuuta 2012

Penni ajatuksistasi?

Tai siis nykyään sentti. Säde harvoin malttaa olla paikallaan muutoin kuin täydessä unessa ja silloinkin heti valmiina pieneen spurttihetkeen. Tämä on siis harvinainen otos tytöstä, jolla on sitä energiaa ja touhutahtoa enemmän kuin laki sallii. Paikallaan, tassut leuan alla ja silmät AUKI!

Sentti ajatuksistasi Säde?
Niin ja muuten sen voisimme kertoa, että mamin mielestä ei se ole ihme, että meille aina välillä vähän sattuu ja tapahtuu ja ei aina niin kivoja juttujakaan (viitaten niihin rintalastoihin yms.). Hän meinaan sai todisteen puheilleen... Katsokaas, meillä on ollut ongelmia kotihälytyksen liiketunnistimen kanssa, kun se tahtoo aiheuttaa turhia hälytyksiä. No, erinäisten tarkastus- ja huoltokertojen jälkeen vartiointiliike totesi, että yhteensä noin 7 kg painavat kissat onnistuvat vetämään sellaista rallia, että liiketunnistimen mielestä olemme yli 16 kiloisia möykkyjä... isot egot, nekin saa paljon aikaan, mutta ei ihan tuota. Nyt sinne sitten säädettiin vähän lisäkiloja.. Ans kattoo, miten käy :-)