perjantai 29. toukokuuta 2009

Viikko 8 täynnä

Sihteeri myöntää jo ennen moitteita, että a) on ollut laiska tällä viikolla ja b) viikon 7 kuvat tulivat kaksi päivää myöhässä. Selitykset ovat sitä tasoa, että tuskin haluatte edes niitä kuulla, kun ette kuitenkaan uskoisi niitä. Lupasi yrittää parantaa tapansa ja osoittaa uskottavuuttaan sillä, että viikon 8 tultua tänään täyteen, tulee kuvat jo heti miten ihmeteltäväksi. Ja linkki kuviin on siis täällä. Mami on yrittänyt kovasti saada myös videota siitä hetkestä, kun vauhti on hurjimmillaan, mutta lopputuloksena on sellaista päätöntä kuvan vaihtumista nurkasta toiseen ja ei siinä niitä pentusia paljoa näy.. Jatkamme yrittämistä.

Mutta taas pari pientä maistiaista erikseen. Viime viikkoina olemme niin kovin keskittyneet vain Violaan ja Viljaan. Tosin ei se nyt minua niin kovin haittaa, mutta menkööt nyt tämän kerran kokovartaloposeeraus minustakin. Ja jos vaikka seuraavalla kerralla vähän Säteenkin kuulumisia. Mun yksittäiskuvan lisäksi noi saivat sellaisen sinne päin laukauksen minusta ja pentusista yhdessä. Ja sit mami on nauranut minulle, että kun lopetin kollien huutelun, on vanhakin nyt nuortunut. Vanha - minäkö??? Tästä voisi loukaantua. Mutta totta se on, että Viljasta ja Violasta alkaa oikeasti olla juoksuvastusta jo ja meillä onkin jo kunnon ralleja sekä painimatseja. Tykkäämme myös mittailla toisiamme ilmeillä ja eleillä. Ja lopuksi vielä kaksi hyvin erilaista yksittäiskuvaa - toinen Violasta ja toinen Viljasta. Mutta nyt - kaikki kanssasisaret ja -veljet - nautitaan tulevasta upeasta kesäviikonlopusta!

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Poseerausta viikon 7 kunniaksi

Tai ehkä lähempänä totuutta on poseerauksen harjoittelua viikon 7 kunniaksi... Kun lähtötilanne tenavien vireystasoon on tämä, niin lopputulokselta ei voi kovin paljoa lähtökohtaisesti odottaa. Isukki ja mamikin olivat vähän ruosteessa ja taustaväri oli ihan väärän värinen ja viihdytysvälineet liian uusia eli eihän noi elohiiret pysyneet paikallaan juurikaan ollenkaan, vaan sinkoilivat päin kameraakin välillä. Lisäksi muuten suurella ylpeydellä voin kertoa, että Vilja on jugurttihimonsa lisäksi perinyt minulta poseerauskammon, kuten ehkä kuvista voitte päätelläkin. Viola sen sijaan vähän innostui ihan poseeraamaankin. Tällä kertaa siis melkein kaikki kuvat ovat näitä poseerauksen harjoittelukuvia, muutama nallekuvakin alkuun toki mahtuu. Viikon seitsemän huipennukseksi otetut kuvat löytyvät siis täältä. Tällä kertaa myös mamin höpinät jäävät välistä, koska ei nuo tapahtumat niin kovin kuvissa vaihtele. Ensi kerralla yritetään taas sitten jotain tarinanpoikastakin kuvien lisukkeeksi keksiä. Mutta lopuksi kuitenkin maistiaisia otoksista - sekä erikseen että yhdessä.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Siivouspäivä

Siivouspäivä on kiva päivä, ainakin näköjään pentujen mielestä. Erityisesti tämä ihanuus keskittyy tuonne makuuhuoneeseen ja puhtaiden lakanoiden laaduntarkistukseen sekä sopivaan möyhennykseen, jotta isukilla ja mamilla on oikein miellyttävä nukkua ensimmäisenä yönä vastavaihdetuilla lakanoilla. Mami heilui kameransa kanssa ja ikuisti hetken laaduntarkistuksesta tänne.
SSS-joukkojen vastaava siivouspäivän laaduntarkistushetki ikuistettiin taannoin myös ja sehän löytyy täältä, jos haluaa vaikka tehdä vertailevaa tutkimusta.

Ja mitä tulee SSS-joukkoihin, niin minä yhdessä täällä olevan jälkikasvuni kanssa haluan ONNITELLA IHAN HURJASTI Siiriä ja Saagaa - tuoreita Championeja. Vähänkö me ollaan ylpeitä teistä ja samoin ovat ylpeitä isukki ja mamikin.

perjantai 15. toukokuuta 2009

Vilja ja Viola

Ihan näin kauaa ei ollut tarkoitus pantata nimiä, mutta kotiyhteys irtisanoi hetkelliseti yya-sopimuksen irti ja ihan ajatuksen voimalla ei nimet ja kuvat tänne siirtyneet... Mutta siis, paperisota on käynnissä ja nimet on siis päätetty. Tällä kertaa nimien varmistuminen kesti vähän kauemmin, mutta hienoa lopputulosta kannattaa odottaa. Saanko siis esitellä lapseni ihan virallisten nimien kera: Redcheetah's Vilja - riista äidin riistatyttö. Sekä Redcheetah's Viola - sinisen isän sininen tyttö: Nimet tuntuvat oikein hyviltä ja lapseni tietenkin jo tottelevat niitä - hehheh, varmaankin uskoitte.

Kuusi viikkoa on myös jo täynnä ja mami alkaa lauleskelemaan tätä "kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää..." -laulua. Kaikkinensa meillä sinkoilee tällä hetkellä pikkuohjuksia ja vaikka vähän tulee kolhujakin, kun ei aina ehdi väistää esim. tuolinjalkaa tai ovenkulmaa, niin eipä tuo menoa haittaa. Vilja ja Viola kokivat myös hieman epämiellyttävän yllärin, kun mami otti ja leikkasi kynnet tenavilta. Sen jälkeen ei sohvalle kiipeäminen ollutkaan aluksi ihan niin helppoa kuin ennen. Mutta pian opittiin iskemään tassut vaan tanakammin sohvakankaaseen ja taas päästiin heittäen sohvalle. Isukista on myös kehkeytymässä varsinainen viihtymiskeskus. Isukin päällä ravataan, riehutaan ja painitaan kunnes lopulta uni tulee niin, että molemmat ovat tiiviisti isukissa kiinni ja näkevät unta isukin rapsutuksista. Isukin paidan hihansuukin on jo löytynyt ja mikäs sen mukavampaa kuin kömpiä hihasta suoraan sisään. Isukkikin tykkää siitä tosi paljon, kun niin ilmeilee onnessaan pikku tassujen kutituksen johdosta. Mami on hieman mustis ja onkin sanonut olevansa vain kotiorja ja muut poimivat hedelmät...

Terassiin on myös viikon aikana tutustuttu ja otettu ensimmäiset aurinkokylvyt, kuten tuolta kuvakansiosta näkee. Terassinoven aukaisu saakin aikaan sellaisen kahden isomman kissan tömistelyn ja kahden pienemmän kissan viipellyksen ja pian me kaikki ollaankin jo auringonottopuuhissa - osa rauhallisemmin ja osa vähemmän rauhallisesti. Ai niin, se pitää kanssa kertoa, että Vilja on selvästi perinyt ainakin minulta sen, että jugurtin syöntihetket pitää jakaa. Jos ei suosiolla, niin jugurtti haetaan vaikka isukin suusta: Violan osalta jugurtin haistaminen sai aikaan sellaisen inhoväristyksen, että asia kävi kyllä harvinaisen selväksi sen osalta, että ei kiitos tuota moskaa minulle.

Ja se kuudennen viikon kuvakansio on sitten täällä.

Niin ja mitä minulle kuuluu? Sanottaisko vaikka, että tervetuloa Sulo uudestaan kylään... olis misua tarjolla. Ps. K-K: 50 % oikein arvauksen perusteella - ei hassummin =)

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Ei ole omena kauas puusta pudonnut...

... ainakaan, jos verrataan uniasentoja minun ja tyttäreni välillä. Ensi kerralla on sitten taas luvassa yksi merkkipaalu-uutinen - nimittäin vauvoillani on ihan oikeat ja tosi kauniit nimet. Sen verran ennakkomaistiaisia, että etukirjain on V niin kuin Viivi ja Viivin Viipeltäjät - loogista ja luonnollista, eikö totta? Mutta enemmän siitä sitten ensi kerralla =)

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Viikon 5 suuri tapahtuma

Voitteko kuvitella, meidän mami on kyllä poikkeuksellisen hidas tajuamaan, mitä minä haluan.. Sillä meni oikeasti 5 viikkoa tajuta, että minä haluan muuttaa pentujen kanssa olohuoneeseen ihan koko päiväisesti. On tää taas tätä, mutta minkäs teet - itsehän osani taannoin valitsin.. Mutta siis, nyt hän viimeinkin tajusi, kuulemma ei enää jaksanut valvoa yhtään ylimääräistä yötä kuunnellen mun mekastusta oven takana. Me olemme siis muuttaneet viikon 5 kunniaksi ja koko alakerta on vallattu. Ja mami sai nukkua yönsä rauhassa, joten kaikki ovat tyytyväisiä. Isosisko Säde on myös ottanut pikkusiskonsa hyvin vastaan. Minulle se vähän yrittää uhitella, että tää alakerta kuuluu sit hänen ja pikkusiskojen hallintaan. Nooh, antaa sen olla vähän aikaa siinä uskossa - kyllä mä vielä sen kaapin paikan näytän. Tämä oli niin iso uutinen, että muuta ei varmasti tarvitakaan. Paitsi se, että vauvat saivat oman pienen kiipeilypuun ja se vallattiin saman tien. Lopuksi sitten ne kuvat, viikon 5 touhuista löytyy albumi täältä. Tosin tähän on kyllä pakko laittaa maistiaisiksi tämä sinityttösen taidonnäyte - meillä osataan seisoa kahdella jalalla:

torstai 7. toukokuuta 2009

Kissakuvahaaste "Ikkuna"

Piiiiitkästä aikaa osallistumme Kissakuvahaasteeseen, jonka teemana on tällä kertaa Ikkuna. Kaivoimme arkistoista Säteen kuvan, kun Säde oli noin 4 kk vanha ja ihmetteli suuresti, mitä ikkunan toiselta puolelta suuremmasta maailmasta näkyikään ja miten ihmeessä mami oli siellä, mutta ei voinut koskettaa.

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Iltatouhuja isukin kanssa

Me vietettiin eilenillalla laatuaikaa isukin kanssa. Aloitetaan demonstraatiolla siitä, kuinka isukki hellästi kuiskuttelee tenavat hereille.
Jatketaan sitten siitä, kun koko perhe on isukin kanssa koolla. Kyllä ne tenavatkin ovat sen huomanneet, että isukin kosketuksessa on taikaa ja sellaista rauhoittavaa voimaa. Nooh, vähän alkaa rivit rakoilemaan, näinhän siinä yleensäkin näiden vipeltäjien kanssa käy... Mutta sitten sinityttönen löytää mitä mainioimman poseerauspaikan isukun selästä. Ja kun on herätty, käydään tietenkin hiekkalaatikolla, jotta oikein jaksetaan heilua ja riehua. Sitten voi oikea touhu alkaakin.. vähän on vielä pientä kohmeutta havaittavissa eli unihiekkaa jäi vähän jäseniin. On meinaan tuo vauhti ollut aika paljon kovempaakin..
Ja vielä toinen todistuskappale iltapuuhasteluista.
Meillä on opittu taas paljon uutta. Hiekkalaatikolla tosiaankin käydään melkein joka kerta, kun on hätä Mutta tosiaankin paino sanalla melkein ja tuo melkein kohdistuu meidän riistatyttöseen, joka vielä joskus mieluummin kastelee peppunsa ja jalkansa. Kyllä se siperia tunnetusti opettaa... Kiinteää ruokaa on mussutettu jo monena päivänä ja useamman kerran päivässä - se on jotenkin niin hellyttävää katsoa, kun pikkuinen jauhaa antaumuksella lihapalaansa. Vauhdin kasvamisesta nyt tuskin tarvitsee hirveästi edes mitään sanoa. Meillä odotetaan myös kovasti ihmisisovanhempien tapaamista viikonloppuna - tulee taas pari lisää, jotka voidaan kietoa pikkutassujemme ympärille. Viikon viisi kuvakansio tuleekin siis taas viikonlopun aikana.

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Viikon 4 kuvat

Viikon 4 kuvat löytyy täältä. Tänään ollaan lyhyt sanaisia, mutta toinen vauva nukkuu mamin käsivarrella ja mami on toimintakyvytön... annetaanko anteeksi tämän kerran?