Suomen lippu ja suomalainen luontomaisema :
Laituri olla pitää, jos kerta rannassa ollaan. Ja vene. 
Ja laiturin alla linnunpesä. Ja epäreilu mami, joka ei laskenut meitä tutkimaan pesää tuon lähempää. 
Rantakallio, jonka aurinko on lämmittänyt ihanan lämpöisäksi siitäkin näkökulmasta, että siihen pysähtyi yksi jos toinen öttiäinen uhmaamaan kohtaloansa. 
Meri, pieni laineenliplatus, lempeä kesätuuli, tipusia ja muuta mukavaa tutkittavaa: 
Kyllä siinä Sädekin malttaa hetkeksi pysähtyä ja ihastella juhannusta parhaimmillaan (vai hämääntyikö kuitenkin lipun lepattavasta äänestä...?) 
Suomifilmimaisema. Tästä erityisesti mami oli vaikuttunut... Nooh, kukapa ei olisi. 
Niis siis se vene, tuolla me siis huristelimme puolisen tuntia suuntaansa. Olihan se vähän jännittävää, mutta eiköhän meistä ihan meri-/vesikelpoisia kissoja tulisi, jos tällaisesta herkusta pääsisi useamminkin nauttimaan. Sitä paitsi, autossa tulee paljon helpommin huono olo. 
Vikaksi, tätä ei nyt ihan perusolettamana tarviis pitää... merikotka. Tän takia mami vahti meidän ulkoilua silmä kovana ja ilman tuota olis kuulemma saatu olla vieläkin enemmän ulkona ja jopa edes vähän omissa oloissamme (tosin valjaissa edelleenkin). Kiitti vaan sulle kotka. 
Ja koska olosuhteet olivat vähintäänkin ihanteelliset, niin näitä juhannusviikonlopun postauksia nyt sitten tulee useita... ja tuutin täydeltä meidän kuvia. Tässä nämä perusolettamat näin alkuun kuitenkin.
8 kommenttia:
Teidän juhannus on kyllä vietetty todella kauniissa maisemissa! Ollaan täällä myös erityisen ilahtuneita, että mammanne piti teistä hyvää huolta - varsinkin kun noin vaikuttava kotka teitä tarkkaili!
Vai, te olitte vähän täällä päin vaikka vähän eri suunnalla! Nuo kotkat on tosiaan kaksipiippuinen juttu. Hienoa, että ovat lisääntyneet, mutta aina kun kotka näkyy taivaalla niin ryntään ulos vahtimaan ettei se tule meidän pihaan. Onneksi asumme kylässä, tiuhaan asutulle seudulle ne harvoin tulevatkaan.
Teillä on tosi hienosti kissoihin sointuvat kalliot! Ihan varta vasten. Ihan niin kuin Cisun ja Toton mökillä on harmaat kalliot. Olen vaikuttunut!
Kotka todella oli kaksijakoinen, upea ja pelottava!
Harvoin kuvat noin tihkuvat suomalaista kesäelämää! Oikein edustava kattaus kertakaikkiaan.
Taitais meidän tytöiltä pujahtaa pupu pöksyyn kotkan edessä kun parvekkeen edessä rähinöivät harakatkin saavat Lean kurkistelemaan häntä pörrössä ja Lulun murisemaan asiantuntevasti :)
Teilläpä oli loistojuhannus! :)
Kotkat on upeita, mutta tietenkin jos on omat kissat lähellä niin toivoisi linnun lentävän matkoihinsa.
Upeat maisemat! :)
Kiitos! Maisemat olivat todella hienot ja meidän mamikin taisi menettää sydämensä mökkeilylle, koska tällä kertaa mökkeily ei tarkoittanut samaa asiaa kuin itikka-armeija! Saaristomeri oli kauniimpaa kuin osaisimme edes kuvitella! Vaikka vain palasen siitä näimmekin.
Menee ihan yli meidän hilseen (Meri? Kotka? Juhannus? Vene?) mut teillä taisi olla aikamoisen kivaa!
Lähetä kommentti