perjantai 9. syyskuuta 2011

Vierailija

Olemme monen kisukaverin blogeista saaneet viime viikkoina lukea vierailijoista, jotka ovat tehneet tosi läheistäkin tuttavuutta kisukavereidemme reviirille. Näin meilläkin ja lisäksi se kesäinen citykettu oli meillä käymässä. Mutta se, miksi mami on erityisen tarkkana meidän ulkoilun suhteen ollut, on taas ilmoittanut olemassaolostaan. Tässäpä siis syytä sille, miksi jäimme häkkiolennoiksi, kun mami ei pystynyt koko aikaa olemaan meidän lähistöllä pihalla. Inha koukkunokkahan yritti hyökkäillä jokunen vuosi sitten meidän kimppuun ihan enemmänkin, mutta on nyt pitänyt vähän enemmän etäisyyttä, kunnes siis nyt. Toki tuo kuvassa oleva otus ei ole se suurin vaara, mutta kuten sanotaan: mitä isot edellä, sitä pienet perässä... Katsokaas kun naapuripellolla tämän nokkaeläimen "isoserkku" veti antaumuksella pulupaistia massuunsa, niin siinä vaiheessa mamilla nousi taas niskakarvat pystyyn. Puluhan ei lopun perin ole kovin paljoa ainakaan meikäläistä pienempi... Eli kaiken kaikkiaan mamilla on varmasti ihan hyvä tarkoitus, vaikka se ei aina tunnukaan siltä.

2 kommenttia:

Mamma N kirjoitti...

Hui! Parasta vaan pysyäkin häkissä.

Sirpa kirjoitti...

Huh, teidän on paras pysyä häkissä! Hurja nokka tuolla linnulla.