Nokinaama

Olimme jokunen viikko sitten käymässä mummolassa ja siellä sitten eräänä iltana isukki ja mami alkoivat vähän ihmetellä, että mistä ihmeestä heidän vaatteisiin ja käsiin oli tullut nokea. Eipä sillä, välillä ne tuntuvat likaavansa vaatteensa ihan itsekin... mutta tällä kertaa syyttävä sormi ei lopulta osoittanutkaan heihin, vaan meidän nokinaamaan, vai pitäisikö sanoa nokileukaan tai nokiturkkiin... Sädehän tunnetusti rakastaa mummolan leivinuunia ja sieltä uunin päältähän tytön yleensä löytää. No, nyt tyttö oli löytänyt myös hiilien pudotus ja hämmennysvälineet. Ilmeisesti niissä oli ollut varsin oiva karjalanpiirakan ja ruisleivän maku, kun tyttö oli sitten hinkannut itsensä ihan kunnolla näihin metallihärpäkkeisiin. Nokea oli siis ihan kaikkialle, mutta jotenkin hupaisin oli kuitenkin tämä leuka. Näyttelyissä tuomarit tutkailevat kaulanauhoja jne, mitenkähän mahtaisivat suhtautua tällaiseen mustaan kaulanauhaan abylla? Nokinenäksikin tyttöä saattoi kutsua, sekin oli ihan hauska näky!