maanantai 26. maaliskuuta 2012

Terassikausi on todellakin avattu

Loma loppui - loma loppui, vaikka ei meistä kukaan sitä oikeasti olis halunnut, ainakaan vielä. Se kyllä todellakin pitää paikkansa, että kun on kivaa, niin aika kuluu kuin siivillä. Noilla oli kuulemma ollut ihan huisin kivaa Pekingissä ja kaupunki oli ollut äärimmäisen positiivinen yllätys, no kiva heille se sitten. Mutta kivaa oli meilläkin Raija-tädin luona - suuren suuri kiitos jälleen kerran! Kun noi tulivat hakemaan meitä, yritin mennä viltin alle piiloon, mutta ei se oikein onnistunut, olin vissiinkin liian hidas. Vähän piti perinteisesti mököttää kotona, mutta jo sitten ekana yönä oli pakko antaa periksi ja ryömiä mamin kainaloon peiton alle huristelemaan ja Säde tuli lämmittämään mamin niskaa. Oli meillä vähän ollut ikävä heitä..

Viittasimme edellisessä postauksessa siihen, että terassikausi on avattu. Näin todella on ja ai että se tuntui hyvälle. Se todella antoi toivoa siitä, että ehkä tämä talvi joskus loppuukin, vaikka sunnuntaiaamuna olikin tyly yllätys odottamassa uusiutuneen lumipeitteen muodossa. Tässä vähän ensimmäisiä tunnelmia terassilta - tätä lisää ja PALJON, eikö totta? Ja lopuksi Säteeltä varoituksen sananen: vaviskaa kaikki pihan pikku- ja isot pedot: olen kerännyt koko piiiiiiiiitkän talven voimia ja kohta tulen taas näyttämään, ketkä tämän pihan valtiattaria ovat. Nauttikaa vaan viimeisistä hetkistä, kun vielä pystytte meille ikkunan takaa ilkkumaan, kohta tilanne todella muuttuu! Nih!

7 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Kissojen piha- ja terassikausi on kohta parhaimmillaan! :)

Saila kirjoitti...

Voi.. tekisi ihan mieli tulla sinne ikkunan taa irvistelemään, jospa tuollainen söpö peto hyökkäisi kimppuun ♥

Musta ja Harmaa kirjoitti...

Nih! Ärh! Rotia!

Mamma N kirjoitti...

Tervetuloa kotiin! Vähän samoilla linjoilla olen Sailan kanssa... :) Tuollaisen suurpedon kanssa voisi tehdä kyllä lähempää tuttavuuttakin!

Viivi kirjoitti...

Hahaa - meidän Säpsyllä on myös ässä hihassa - erityisen kivojen blogituttujen "irvistelyille" vastaiskuna on superhellyttävä katse, kellahtaminen selälleen, ilmapolku tassuilla ja kehräys. Voin vannoa, että irvistelyt loppuu lyhyeen ;-)

Anne ja Proximat kirjoitti...

Voi, olen kade :-/ Meidän ulkoilutarhan katto romahti talvella lumen vuoksi eikä sitä ole vieläkään korjattu, vaikka lumi on jo melkein sulanut! Tuo paljon kyttäilty ja rakastettu kissanluukku ihanaan ulkomaailmaan pysyy siis suljettuna edelleen, vaikka kevät tekee tuloaan ja aurinkokin välillä lämmittää. Lähettäkää nyt hyvät sukulaiset (ja kaikki muutkin!) telepaattisia aktiivi-impulsseja noiden ihan tyhmien ja laiskojen palvelijoiden (hah!) päihin, että saisivat kerrankin tehtyä jotain TÄRKEÄÄ eli korjattua meidän tarhan.
T. Viola, jälleen kaltoinkohdeltu tyttäresi

Viivi kirjoitti...

Siis johan nyt on!! Tässä alamme kyllä nyt miettimään jotain ilmoituksen poikasta "pelastakaa kiltit ja sorretut kissat laiskoilta ja saamattomilta palvelijoilta" -yhdistykselle. Palvelija voisi itse kokeilla vaikka nukkumista lattialla ilman pehmusteita ja täkkiä/tyynyä sen sijaan, että pääsisi ikkunan takana häämöttävään omaan lämpöiseen petiin unille. Pidäthän meidät ajantasalla ja tarvittaessa ryhdymme järeämpiin toimenpiteisiin. Ja kun sulla on synttäripäiväkin ihan oven takana - viimeistään synttärilahjaksi pitää tarhan olla kunnossa ja kulkuoven käytössä!!! Tämä on käsky Violan kiukkuiselta emolta - murr!!!