torstai 26. heinäkuuta 2012

Sama pesä, monta ilmettä

Meille kissoille joskus jopa nauretaan siitä, kuinka ilmeikkäitä me ollaankaan ja kuinka huonoja ollaan peittämään ilmeillä sisimmät tuntemuksemme. No jaa, ehkä näin, mutta eikös sitä sanotakin, että omia tunteita ei pidä alkaa liikaa hautomaan. Kun seuraavia kuvia katsoo, niin ehkäpä tässä on totuuden siemen olemassa sen suhteen, että olemme ilmeikkäitä.

Tähän kuvaan saattaisi sopia hyvinkin parin laulun sanat - kuten esim. "katson autiota hiekkarantaa" tai ehkä kuitenkin "haaveissa vainko oot mun". Niin, kyllähän me kisulit tykkäämme haaveilla ja välillä jää ns. pitkät päälle.
Tämä puolestaan kuvastaa todellakin tuntemuksia sen suhteen, että ei hetken rauhaa. Mä ihan vaan yrittäisin ottaa päikkärit, mutta aina on joku mua häiritsemässä. MÄ NUKUN NYT, piste.
Kuka uskaltaa tunkeutua meidän pihalle?????? Katse on eka varoitus ja toista varoitusta ei tule!
Touhutkaa mitä touhuatte, mä näen nyt niin makoisia unia, että mikään ei voi mua häiritä, ei edes se, että aurinko kuumottaa jo aika kovasti mun anturoita.
Ähäkutti emoseni, mäpä ehdinkin tänne ennen sua. Kuinkas nyt suu pannaan, kun mami on silmä kovana vahtimassa, etkä voi ajaa mua täältä pois. Lällällällää!
Ähäkutti vaan itsellesi, tarvittiin vain pieni maton reunan heilautus ja Säpsykkä oli jo heti tutkimassa, mitä siellä tapahtuu. Ja kas vain, ähäkutti vaan itsellesi, älä sä mun kanssa ala pelleilemään.

4 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Kyllä on niin tuiman näköisiä neitejä ja leidejä, että pelokkaammalla pojalla voisi mennä sisu pöksyyn!
(Ransu lähettäisi terveisiä jos uskaltaisi)

Viivi kirjoitti...

Kurr Ransu! Superhellät terkut meiltä molemmilta! Kunhan uhitellaan...

Naukulan Mamma kirjoitti...

Mitä söpöläisiä! :)

Saila kirjoitti...

No sitten! Terkut multa! Eikä mun untuvapöksyissä mitään sisuja ole, pelkkää pehmoista höytyvää vain!
RANSU