Meidän Saaga näytti lahjakkuutensa pallopeleissä ja ei ollenkaan pöllömpiä olleet Saagan otteet. Jos kissalapsille perustettaisiin pallopelisarja, niin varauslistalla numeroksi yksi suosittelisin kyllä meidän Saagaa. Vaikkakin tässä ekassa kuvassa taisi tulla vähän huti.. mutta eihän kukaan ole täydellinen, varsinkaan aloittelijana. Saagan puolustukseksi pitää kyllä sanoa myös se, että sisarukset häiritsivät koko ajan ja näin ollen tässäkin Saagan piti samalla vahtia heitä, etteivät vie palloa ja kas vain, pallo pääsi lipsahtamaan otteesta.
Mutta kyllä se pallo taitavasti suussa pysyi ja ei sitä suussa pysymistä haitannut edes melkoisen huikea vauhti tai se, että samalla suusta kuului sellainen kunnon leijonamurina.
Pallo osoittautui vaan varsin omapäiseksi ja karkasi välillä aikas pieniinkin paikkoihin, mutta....
.... eipä sekään Saagaa haitannut, vaan pallo haettiin jopa sohvan altakin. Tosin välillä tarvittiin myös isukin apua pallon "kalasteluun" ihan sohvan ja seinän välistä.
Tässä kunnon vauhtinäyte, jopa niin kunnollinen, ettei kameran tarkennuskaan pysynyt perässä.
Ja arvatkaas mitä, myös minä sain väistyä tulevan kissamaradonan tieltä! Eipä sillä, kyllä sitä murinaa ja pörinää olisin väistänyt muutenkin... ainakin Saagan mieliksi =)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti