Viikko 1 / Ensivaikutelma: Lumiprinsessa. Tai ihan rehellisiä jos ollaan, niin mikä ihme väri tää on? Haalea punainen vai? Vai oikeasti beige...? Beige oli siis meille kaikille pieni ylläri. Isukki toimi ainoana avustavana kätilönä ja Viivin tassusta kiinni pitäjänä ja sai siitä täydet 10 pistettä.
Viikko 2 / Ensiluonne: Sisukas vastaanlaittaja Säteen jyräykselle eli piti hyvin puolensa nisätaistelussa. Katseenvangitsija ja pikkuprinsessa, olihan Saaga tässä vaiheessa se ainoa tyttö... kunnes koko totuus paljastui ja tulikin tyttötrio =).
Viikko 3 / Isukki: Naps, isukki kiedottiin tassun ympärille ensiminuutin aikana, luopuminen oli kova paikka isukille. Siinä vaan on sitä jotakin, ehkä erilaista ja yllättävää?
Viikko 4 / Mami: Lumous vain säilyy ja säilyy... Se hohtava turkki ja ne hyvin tutkivat silmät. Heitti hyvin aikaisessa vaiheessa mamille haasteen, Saaga ei ole se helppo nakki - kissa, vaan Saaga määrää pelin hengen ja etenemisvauhdin.
Viikko 5 / Viivi-emon mielipide: Hyvä turkinpesijä ja loistava sijaisemo. Miten on mahdollista, että tuollainen natiainen pääsee melkein samoihin paikkoihin hyppäämällä kuin minäkin? Ja osasi ottaa ilon irti siitä, että sai omittua emon kokonaan itselleen esim. saunanlauteilla.
Viikko 6 / Ruokailu: Tarkka linjoistaan.. Ei huijata vitamiinia ihan noin vaan ruuan seassa, matolääkkeestä puhumattakaan. Muisti myös kertoa siskoille, että herkkuruuan seassa on yökköä, älkää syökö sitä nyt. Eniten purkkiruuan perään.
Viikko 7 / Hyppytaidot: Omissa korkeuksissaan, meidän perheen kenguru. Hyppäsi jo hyvin pienenä keittiönpöydälle, toiset vasta haaveilivat tuolin päälle pääsystä. Osasi myös erinomaisen taitavasti katsella yläilmoista ylväästi ja vähän jopa ilakoiden...
Viikko 8 / Hurmaustaidot: Satumaisen lumoava - kukaan ei voi jäädä kylmäksi. Päädyimme siihen, että vaikka kaikki kolme olisivat olleet beigejä, niin silti Saaga olisi ollut se satumaisin, siinä vaan on sitä jotakin, mikä hätkähdyttää. Ehkä hyvin tarkkaavainen katse?
Viikko 9 / Hoivavietti: Sisarhentovalkoinen viimeiseen karvanpäähän saakka. Muistaa osoittaa ja kertoa monin tavoin, kuinka tärkeitä emo ja siskot ovat. Saagasta varmasti tulee myös omiin ihmisiin äärimmäisen syvästi kiintyvä kissa, joka muistaa sen kiintymyksen asteen osoittaa monin tavoin.
Viikko 10 / Lempilelu: Turkoosinsininen karvapallo.
Viikko 11 / Höynäytyshelppous: Ei juurikaan höynäytettävissä. Ja jos kerran menee ns. lankaan, niin turha yrittää toiste samaa keinoa. Katse kyllä kertoo, että turha pitää minua tyhmänä...
Viikko 12 / Luonne myöhemmin: Ääripäiden kissa: toisaalta varovainen, toisaalta erittäin rohkea, hyvin viisas ja itsetietoinen ja välillä tarkkailija, sisarhentovalkoinen. Kietoo muut sormen ympäri ja saa muut tanssimaan oman tahtonsa mukaisesti.
Viikko 13 / Yleisvaikutelma: Viisas, katsoo ettei tarvitse katua. Mutta kuitenkin hädänhetkellä lohduttaa ja rohkaisee muita. Täysin omanlainen kissa, kaikin puolin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti