Kehun aina niin kovin sitä, kuinka täydellinen isukki on esim. rapsutustaidoiltaan. No, ettei mamille tule vallan paha mieli, niin kyllähän me annamme maminkin meitä helliä. Joskus annamme hänen rapsuttaa meitä ja joskus annamme hänen toimia meille patjana. Tässä välissä sellainen välihuomio, että ilmeisesti jonkinlainen äitihormooni on mut nyt ihan oikeasti vallannut ja tuota hellyyttää pitää olla ihan hirveästi. Ja Säde saa myös toimittaa varavauvan virkaa. No mutta siis takaisin aiheeseen. Eräänä iltana mami rupesi makoilemaan sohvalla ja mikäs sen mukavampaa kuin mennä ensin vähän tassuttelemaan ja leipomaan mamin rintakehää ja kaulaa
Sitten huomasin, että mamin ja sohvan välissä on mitä houkuttelevin kolonen, johon on ihan pakko mennä pötköttämään ja ottamaan vastavuoroisesti Säteeltä hellyyttä ja leivontaa vastaan. Pitäähän toki pikkuvauvojenkin oppia jo heti, että niin palvelijan kuin Säteenkin hellyyshetket ovat toivottuja.
Hetki oli niin hellyttävä, että hellyimme vähän myös poseeraamaan isukille kameran suuntaan.
Ja unihan siinä sitten tuli – meille kaikille kolmelle.
Mutta osaa se mami myös rapsuttaakin joskus. Mahan rapsutuksen suhteen olen luopunut jo toivosta, mutta kaulan alta ja etujalkojen välistä alkaa jo oikea tuntuma löytyä.
Sitten huomasin, että mamin ja sohvan välissä on mitä houkuttelevin kolonen, johon on ihan pakko mennä pötköttämään ja ottamaan vastavuoroisesti Säteeltä hellyyttä ja leivontaa vastaan. Pitäähän toki pikkuvauvojenkin oppia jo heti, että niin palvelijan kuin Säteenkin hellyyshetket ovat toivottuja.
Hetki oli niin hellyttävä, että hellyimme vähän myös poseeraamaan isukille kameran suuntaan.
Ja unihan siinä sitten tuli – meille kaikille kolmelle.
Mutta osaa se mami myös rapsuttaakin joskus. Mahan rapsutuksen suhteen olen luopunut jo toivosta, mutta kaulan alta ja etujalkojen välistä alkaa jo oikea tuntuma löytyä. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti