sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Koiranilma

Joo... ne haukkuvat nelijalkaiset ja pahalta haisevat otukset saavat ihan vapaasti olla tuolla ulkona. Lupaan, että tänään tai tällaisella kelillä muulloinkaan en tule ajamaan niitä kauemmaksi. Toki tälläkään säällä ei ole lupaa tietty tulla meidän pihalle. Ei ole minulle tehty tämä sunnuntainen vaakatasossa vettä ja tuulta -sää. Mä päätin jo aamulla, että tämä on oikea asento ja tekeminen tälle päivälle. No, ehkä joustan sen verran, että vähän jos silmiä avaan. Niin, ja kiitokseksi tästä, aamiainen vuoteeseen, joohan mami, joohan? Ja mieluusti myös lounas ja päivällinen. Säde kävi vinkumassa terassille, mutta yllättäen hänkin tajusi pian, että peitosta se ilo on tänään revittävä, jos jostain meinaa iloa saada. Ja Sädehän teki työtä käskettyä, milloin möyri peiton alla, milloin peiton sisällä ja milloin reunan yli tippuenkin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Meillä olisi teille palkinto piristämään synkkää syksyä. :)

Päivi kirjoitti...

Voi Viivi, miten HUUURJAN suloinen olet siellä peiton alla lämpöisenä keränä. Minulla on vahva epäilys, että tarjoilut pelasivat moitteettomasti sänkyyn, kuka nyt tuollaista voisi vastustaa? En minä ainakaan.