lauantai 17. heinäkuuta 2010

Kesä vie mennessään,

tai ainakin helle. Niin siinä vaan tahtoo käydä, että ei me joudeta (lue: jakseta) niin usein täällä koneella roikkui kuin ehkä pitäisi. No mutta lyhyesti kuvapäivityksiä kuulumisten kera. Minä olen nauttinut ulkoilusta ja isukin ja mamin lomasta täysin rinnoin. Välillä tsuumailen pihan tapahtumia omasta majastani käsin, välillä lintulaudalta käsin ja välillä sitten silmäluomieni läpi... Mutta joka tilanteessa todella otan ilon irti niin kesästä kuin noiden huomiostakin.

Pari päivää sitten noi kävivät myös Kasper-herraa ihastelemassa Ritva-tädin luona, herrasta oli todellakin tullut Herra isolla H-kirjaimella. Kurnauskis, jos olis vielä mahkuja, niin saattaisin tarjoutua ns. vapaaehtoiseksi treffiseuraksi. Ja sitten Inka, tenavan kuulumisia kuitenkin odotatte eniten. Meillä on nyt reilun seitsemän viikon ikäinen kaunotar vai oletteko muka eri mieltä? Viikon seitselmän koko kuvasetti on täällä. Muutamana poimintana nostettakoon esille neidin uniasennot, jotka ovat vähintäänkin notkeita.. Osoittavat vaan sen, että kun se uni tulee, niin se ei paikkaa pahemmin katso. Ja lopuksi kahden kerroksen väkeä meidän ykköstykkilelussa eli leikkitunnelissa. Tässä lyhyesti tällä kertaa. Palataan taas astialle todennäköisesti Inkan kahdeksanviikkoiskuvien myötä. Nautitaan nyt kesästä ja auringosta!

3 kommenttia:

L-L kirjoitti...

Ihania kuvia taas. Me ollaan myös nautittu kesästä kaikessa rauhassa, vaikka täällä ei ihan helteisen kuumaa ole ollutkaan. Sopivasti lämmintä ettei ole kylmä, mutta ei kuitenkaan tukahduttavan kuumaa.

Inka vain kaunistuu ja söpöt uniasennot ovat varmaan aina sen nuorimmaisen etuoikeus. Lotta pyrkii ne ainakin meillä omimaan...

Mites Säteen sterilaatiohaava on parantunut näissä helteissä? Ja onko Inka jäämässä kotiin?

Viivi kirjoitti...

Kiitos kysymästä! Säteen sterilaatiohaava tosiaankin on vähän kärsinyt helteistä. Haava oli lähtökohtaisesti niin pieni, että siihen nähden toipumisen olisi pitänyt sujua nopsaan, mutta helteet tekevät tehtävänsä. Loppusuoralla ollaan, mutta kun mamma on niin tarkka puhtaudestaan, niin välillä tarvii kauluria vielä kehiin heitellä...

Inka etsii vielä kotia - esim. Lotta varmasti olisi enemmän kuin täydellinen isosisko Inkalle - eikö totta? Sen verran puhetta on ollut, että jos sitä täydellistä kotia ei heti löydy, voi toki Inka meillä joukon jatkona olla odottamassa oikeaa kotia. Tehokkaasti tyttö kyllä jokaista kieputtaa tassunsa ympärille... ei ihan tyhmä tyttönen ;-)

L-L kirjoitti...

Taisin omassa blogissani vitsailla, että abyvärejä on vielä kolme jäljellä :) Eli jossain vaiheessa varmaan perheen jatkoksi tulee aby, mutta ei kuitenkaan vielä.

Ihastuin jo keväällä palavasti Kawaii Geikoon. Nykyään omassa kodissaan Leona nimellä puhuteltava pentu on siis Lotan siskon Hilman pentueen punainen typykkä.

Riista miellyttää myös värinä kovasti omaa silmää, mutta valitettavasti aika ei vain ole sellainen että uusi pentu voisi tulla. Lohdutin itseäni jo punaisen tytön kohdalla, että oli Lotta minkä ikäinen tahansa se rakastuu jos saa pentuseuraa.