Rakas joulupukki...

... minä en pyydä paljoa, mutta voisitko toteuttaa nämä toiveeni:

1) Minä pyydän ihan oikeasti oman digiboxin, jonka päälle minä pienenä kissana mahdun ihan kunnolla ja ilman muita härpäkkeitä.
2) Minä pyydän mamilta ymmärrystä sen suhteen, että koristekissat eivät tarvitse laitteen lämpöä yhtä paljon kuin minä.
3) Minä pyydän mamilta ymmärrystä sen suhteen, että antaa minun nauttia rauhassa edes niistä pienistäkin lämmönrippeistä, mitä minulle suodaan tästä nykyisestä digiboxista.
4) Minä pyydän isukilta hieman malttia näihin laitepinoihin, tämä ylempi laite ei ole yhtään niin hyvin muotoiltu kuin alempi ja toisekseen, minun selkäni ja niskani kipeytyvät tässä asennossa.
5) Minä pyydän heiltä molemmilta ymmärrystä sen suhteen, että minä en mahdu kunnolla nukkumaan ihan joka rakoon.
Onko liikaa pyydetty? Yksi ainoa tavara ja enemmänkin ymmärrystä palvelijoille?

Suvun musta kissa?

Uupss... Kun tää juttu on unohtunut julkaista...

Eli otsikkoon viitaten tästä etiäpäin...

No ei nyt ihan. Mutta mummolan matkalla noi kävivät sukuloimassa ja mami tuli sieltä taas huokaillen pois. Syykin selvisi hetken päästä, kun hän näytti näitä kuvia. Pyh, sanon minä. Mutta mamin mielestä tämä reilun 4 kk ikäinen poitsuliini oli aivan superlutuinen ja ihana. No rennolta tyyppi vaikuttaa, se minunkin on myönnettävä. Oli kuulemma niin kehrännyt ja nauttinut mamin rapsutuksista sekä tassuhieronnasta. Reklamaatiota kehiin, mä en ole saanut kunnon tassuhierontaa ainakaan kahteen päivään!

Ps. Iskiköhän muhun mustis alitajuisesti, kun unohtui julkaisu...

Yksinkertaisesti kaunis

Luolaleijonan kanssa saimme todeta Inkan kuulumisia kertovassa postauksessa, että maailma on niin kovin pieni. Hän oli siis tavannut Inka-ihanaisen ja Luolaleijonan luvalla julkaisemme oheisen hänen ottamansa kuvan - kertakaikkisen upea kuva niin kaunista nuoresta neidistä! Tuhannet kiitokset tästä upeasta kuvasta!

Syksyisen viikonlopun ohjeistus

On taas ilmeisestikin tulossa varsin harmaa ja syksyisen pimeä viikonloppu. No mutta eihän me sen toki anneta häiritä. Perinteisten harmaudesta selviämisohjeiden eli takkatuli ja hyvä ruoka lisäksi haluamme painottaa päiväunien merkitystä. Mitä harmaampaa, sitä useammat päiväunet. Ja mitä kylmempää/tuulisempaa, sitä olennaisempaa on tietenkin päiväunipaikkojen valitseminen. Oheisten kuvien myötä haluamme jakaa hyvät opit teillekin - suosittelemme lämpimästä ja toivotamme myös erittäin lämpöistä ja rentouttavaa viikonloppua!

Herkkuhetki!

"Kaksi pientä peppua istui näin, keittiönpöydän päällä vierekkäin. Koska katkaravut olivat hyviä niin, pyysivät he lisää yhden annoksen!"" Kyllä katkikset aina extrasovun ja -sijan antavat, ei siitä mihinkään pääse. Vaikka kyllä me aika sopuisia ollaan ilman niitäkin!

Aitoa Inkaa - sitä itseään

Saimme ihania kuulumisia Inkan uudesta kodista. Neidillä on kaikki enemmän kuin hyvin, vaikka olikin käynyt tutustumassa mm. vessanpönttöön, mutta ehkäpä neiti oppii siitä, että ihan joka rakoon ja koloon ei nenäänsä kannata tunkea (muistan kyllä vieläkin sen, kun itselleni tapahtui samainen vahinko....ärrinmurrin). Saimme myös kuvia ja näiden perusteella voi todeta, että Inka on ihan itsensä - viimeistä elettä ja ilmettä myöten. Ja toisaalta nämäkin kolme kuvaa osoittavat jo senkin, että ihan tuikitylsästä ja yksitoikkoisesta tenavasta ei todellakaan ole kyse.

Ensimmäisenä - Inka osallistuu. Tokihan päivän lehdet pitää lukea yhdessä oman rakkaan palvelijan kanssa, jotta osaa sitten myös kommentoida asioita. Ja ennen kaikkea pitäähän meidän huolehtia, etteivät palvelijat lue mitään sopimantonta ja tästä syytä lehden päällä olevan paikan valinta tehdään hyvin tarkkaan ja valitusti - vain ja ainoastaan palvelijan mielenrauhaa ajatellen.Toisena - Inka söpöilee. Siis tämä siivilä-kuva on niin ihana jatko taannoisille lippis- ja lierihattukuville. Palvelijalla on vaan nyt jo vähän kiire hommata suurempi siivilä, ettei toisen lempiunipaikka vallan käy liian pieneksi..Kolmanneksi - tarviiko selittää? Pikku puuma touhuaa ja hauskuttaa, riehuu ja tekee kepposia. Pikku puuman tassut näyttävätkin jo varsin ison puuman tassuilta! Vai oliko tässäkin kyse vain siitä palvelijan mielenrauhan varmistamisesta ja ajatusten pois siirtämisestä ei-toivotuilta nettisivuilta? Tässä ainakin taisi onnistua.... :-)

Pieni punainen ihme

Ylpeänä mummona voin täten ilmoittaa, että minulla on uusi lapsenlapsi! Toki samassa yhteydessä on myös kaihoisasti todettava, että minun Viljani (Miss Marple) on nyt sitten oikeasti kasvanut aikuiseksi. Eli Marple pyöräytti maailmaan viikko sitten pienen punaisen ihmeen ja ihmeeksi häntä todellakin voidaan kutsua. Tälläkään kertaa kaikki ei mennyt kuin rasvattuna, mutta iloitaan me pienestä punaisesta ja ei anneta sen surun voittaa ilontuntemuksia. Eikä isää sovi tietenkään unohtaa, ylpeä isukki hänelle on tanskalaisherra Kasper, joten onnittelut myös sinne suuntaan! Lisää kuvia pikkuisesta löytyy täältä, jonne päivittyy tasaisin väliajoin myös tuoreita kuvia. Ja mikä ihan huippua (ja ihan huippukoukuttavaa...), niin jos olet onnekas, voit nähdä pienen punaisen ihmeen livenä täältä. Infona sen verran, että jos kuva on kovin pimeä, paina 'Turn on catlight' ja näet pesään paremmin.

Hurjasti siis lämpöisiä ajatuksia ja helliä nenukosketuksia Redcheetah's perheen uusimmalle tulokkaalle sekä tietty paljon voimia ja kärsivällisyyttä kasvatuspuuhiin Marple-emolle sekä palvelijoille. By the way Marple - ihan jokaista asiaa ei tarvii tehdä niin kuin minä taannoin tein...

PS: Lisäksi Columbolle ja Marplelle on avattu uudet hienot kotisivut.