Niin, sitten se näyttelyura. Tokihan olen ainakin omasta mielestäni kaunis ja hyvin missimäinen ja itse asiassa aina välillä tykkään olla ihan valokuvattavanakin. Ennen kuin mennään varsinaiseen aiheeseen, niin mallimaailman tyyliin:
Viivi edestä (PS-Studio):
Viivi takaa:
Viivi sivusta:
Viivi makaa:
Mutta siis, ne näyttelyt. Jostakin toi mami (ja kai se kasvattaja Ritvakin...) ovat keksineet, että näyttelyissä pitää käydä. Mua niin harmittaa olla koko päivä siellä häkissä. Ja kun sitten siellä on niitä muita kissoja keskimäärin 500, niin johan siinä meinaa väsyä, kun kaikille pitäisi edes vähän yrittää ärhennellä... No okei, onhan se hienoa, kun saa kehuja ja olihan se pokaalikin hieno...
Mulla on vaan sellainen pieni tunne, että jos sieltä saa kehuja, niin se tarkoittaa, että ne näyttelykerrat eivät ole vielä ohi.. hmm... Mutta toisaalta, on siellä näyttelyissä aika kivan näköisiä kollejakin ollut... krrr... Mutta katsotaan, kuinka sen näyttelyuran kanssa käy, se CH-titteli olis yhden sertin päässä, että jos nyt sen kuitenkin... Ja näin mulle on kerrottu, että myös niihin kolleihin pääsee lähemmin tutustumaan, kun on ensin itse käynyt näytillä... Kolleja tosin pyörii ihan tässä omissa kotinurkissakin, mutta en mä niitä kelpuuta, kun ei niillä ole oikein käytöstapoja.
PS. Niin, olinhan minä kansikuvatyttönäkin tällä kuvalla Abysin lehdessä kesällä... Kyllä mami oli ylpeä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti