Mitä voikaan tapahtua, kun kissaemo miettii kaiholla omaa lapsuuttaan ja vauhdikkaita leikkejä sisarusten kanssa? Siinä voi käydä esim. näin...
Pyydän kiinnittämään erityistä huomioita tuohon pieneen valkoiseen lautaseen, joka on kuvassa nätisti vesikupin päällä ja oikein päin. Ai miksikö? No siksi, että noin 40 % lautasen päällä olleesta ruuasta on nyt lautasen alla olevassa vesikupissa, noin 30 % lattialla kupin vieressä ja se loput noin 30 % siellä takana näkyvällä seinällä =). Aika taitavasti tehty ja ihan minä itse! Miten tämä oli mahdollista? Ihan vaan ensin kovaan vauhtiin juosten ja sitten jarrunappula päälle ratkaisevan yhden sekunnin liian myöhään. Muistelin siis sitä, kun Paronin kanssa aikanaan juostiin rallia, mutta silloin tuo käännös kyllä meni kovemmassakin vauhdissa ihan tyylipuhtaasti, tai ainakin melkein (mami höpöttelee, että joku aika on kuulemma kullannut vaan muistot???).
Sitten kaksi tilannekuvaa siitä, kuinka meidän perheessä sopu kyllä sijaa antaa, vaikka ensin yhden takaosa ulos jäikin.
Ja kolmanneksi pari abinakuvaa. Näistä voitte kukin miettiä, mikä meno meillä on sohvilla, kun sohvat ovat sellaista mukavaa kangasta, johon kynnet saa hyvin kiinni ja ei kun kohti korkeuksia. Tenavani ovat muuten vakaasti sitä mieltä, että palvelijoilta (anteeksi, ihmisiltä) pitäisi farkut kieltää lailla. Eihän niihin (vielä) saa kynsiä upotettua ja näin ei pääse kiipeilemään kunnolla.
torstai 28. helmikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti