tiistai 4. syyskuuta 2012

Keinot ovat monet...

... sanoi eukko, kun kissalla pöytää pyyhki. Tämä tuli sitten mamille ekana mieleen, kun tätä juttua alkoi kirjoittamaan. Älkää kysykö, miksi..? Ilmeisesti siksi, että on se tämäkin tapa hämmentää kutsumattomia vieraita, ehkä.

Katsokaas, tässä iltana eräänä auringon jo alkaessa laskea mami alkoi ihmettelemään, että mitä mahdamme terassilla niin tarkkaan katsella. Utelias kun on, niin mamin piti tietenkin tulla paikan päälle häirits... uups katsomaan. Tässäpä syy, naapurin hurja peto, joka käy meidän pihalla tasaisin väliajoin katsastelemassa tiluksia ikään kuin omiakseen ne (hah - siinähän yrittää).
Tähän saakka peto on tyytynyt siis vain lähinnä katsastelemaan. Tänä kyseisenä iltana sillä oli selvästi mielessä tämä omimispuoli ja oli tulossa asiasta meille kertomaan ja ei ihan hyvällä, ainakaan jos ilmettä katsoo.
No, mitä tekee neuvokkaat kissaneidit. Sodassa ja rakkaudessa KAIKKI keinot ovat sallittuja ja mepä pistimmekin Säteen kanssa pystyyn keskinäisen tappelun niin, että karvat vaan pöllysivät. Olisittepa nähneet naapurin pedon ilmeen!!! Toinen kuvittelee tulevansa herrana ja hidalgona paikalle näyttämään kaapin paikan (=leikkimään) ja hänet jätetäänkin tylysti kaiken kivan tappelun ulkopuolelle. Mamikin on myöhemmin nauranut monet naurut kollin hölmistyneelle "kukaan ei leiki mun kaa..." -ilmeelle.

Loppu hyvin - kaikki hyvin, häirikkö poistui nolona paikalta ja mekin tyydyimme tarkastelemaan irronneita karvatupsuja siihen malliin, että tulipas kevyt olo ja hyvä mieli - näin ne kutsumattomat häädetään!

ps. pahoittelut kuvien laadusta, sihteeri ehti ottaa kaksi kuvaa ilman säätöjä ja salamaa, kun hän siirtyi irrottamaan "neuvokkaita" kissaneitejä toisistaan....

9 kommenttia:

Minni kirjoitti...

Tokihan nyt nokkelat kissaneidot voiton vievät kaiken maailman kolleista!

Saila kirjoitti...

Aika söpö karvakasa tuo naapuri, jos niin nyt täällä uskaltaa sanoa ;-)
Hienosti toimittu tytöt!

Ana kirjoitti...

Transferenssi. Kun ei pääse vetämään turpiin tunkeilijaa, pitää vetää jotain muuta sitten. Se joka on paikalla, saa annoksen. Muistan aina kun mun Peto(-vainaa) sai ikkunaverkon läpi hajun vieraastaa kissasta, niin hyökkäsi mun kimppuun. KÄÄK! Pakenin vessaan reisi verillä. Hurja jätkä oli Peto... jos ei joutunut tositilenteeseen... :-)

Sirpa kirjoitti...

Hienosti onnistuitte häätämään vieraan kissan. :) Komea oli kyllä vieraannekin!

Mamma N kirjoitti...

Joskus vaan äitien ja tyttärien välillä voi olla hieman riitaa?

Miss Marple kirjoitti...

Menikö tappelutuuli kerrasta ohi, vai jäikö pidempiaikaista pörhistelyä?

Viivi kirjoitti...

Joo, olihan se ihan "söpö" vieras... ja komeakin ja rohkea, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka :-)

Äidillä ja tyttärellä on varmasti joka taloudessa välillä riitaa, mutta onneksi nämä nyt ovat meillä olleet väliaikaisia ja pian rähinän jälkeen on taas rauha maassa.

Jenni kirjoitti...

Ihan heti ei naisen logiikka tuossa(kaan) ratkaisussa aukea, mutta pääasia, että riitelyratkaisu toimi halutusti!:D

ella kirjoitti...

Hahaa, ongelman ratkaisu erinomainen! :D

Tuo kissojen taipumus pöllyttää lähimmäistään nähdessään jotain (muuta) pelottavaa/vihastuttavaa on kyllä erikoinen, vaikka löytyyhän siihen taipumusta joiltain ihmisiltäkin...