Vielä on...

... kesää jäljellä, laulaa eräs yhtye. Tämän viimeisimmän ns. kesän jälkeen voi toki hyvällä omallatunnolla kysyä, että miten sitä voi olla jäljellä, kun ei sitä kunnon kesää koskaan tullutkaan. Mutta hei, ei anneta sen häiritä. Meidän mielikuvitus riittää siihen, että takkakauden avauduttua voimme hyvin kuvitella, että lämpö ja valo onkin peräisin auringosta.

Ja toisaalta, ei sen väliä, vaikkei se auringosta tulekaan, takkatuli on silti NIIN ihanan lämmintä! Mamikin on siihen niin ihastunut ja jäänyt suorastaan riippuvaiseksi takkatulen lämmöstä. Tässä iltana eräänä parkkeerasi muuten peppunsa suoraan Säteen pesään takan äärellä ja siitäkös Säpsykkä oli ihmeissään...

Tässä samalla postauksella Säpsykäinen ylpeänä esittelee myös uutta pesäänsä (juu ei, tähän mami ei peppuaan laittanut, eihän siinä tapauksessa olisi paljoa jäljellä mitä esitellä....). Mami osti tämän pesän varta vasten Säpsyä varten, koska tyttönen on erityisen ihastunut näihin taljatuotteisiin.

Kuulimme isukin ja mamin puhuvan, että puutilanne on erittäin hyvä - takkatulen lämpöä on siis tiedossa ja paljon!