sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Viivin "vitsi"osasto

Mamilla ja isukilla on ollut jotenkin poikkeuksellisen hauskaa näiden alla olevien juttujen osalta. Eräänä aamuna he hekottelivat maha kippurassa Hesarin oheiselle sarjakuvalle. On kuulemma jotenkin niin osuva.... (klikkaamalla saa isommaksi)

Mun mielestäni siinä on monta pientä eroa ja yksi erittäin iso ero. Se iso on se, että mä en nimittäin jää tuijottelemaan sitä ruokakuppia, jos ei ole oikeaa ruokaa. Ei se siitä tuijottamalla parane, kyllä jotkut on sitten tyhmiä, kun kuvittelevat niin tapahtuvat... Yksi riittävän kova tuhahdus ja "yritätkö myrkyttää minut tuolla ruualla" -katse kyllä riittää kertomaan, että possua astiaan ja heti.

Toinen on sitten tämä aamu(yö)herätyspätkä, joka käynnistyy nuolesta. Sekin on aiheuttanut ihan käsittämätöntä hilpeyttä ja kommentteja, että jopas tuntuu tutulta.


Mutta hei, onko meillä noin sotkuista? Häh? Olenko minä noin lihava?? Yrittääkö tuo miehenkuvatus kuvata minun isukkini komeutta? No ei todellakaan onnistu!!! Ja sitä paitsi, meillä ei ole pesäpallomailaa. Tosin, pesäpallomailan voi korvata pienellä puremisella... Mutta sehän ei nyt tähän liity mitenkään, ei todellakaan. Kysytäänpäs siis uudestaan, miten niin näyttääkö tutulta??? Juu'u, mä kyllä tykkään polkea, mutta sitähän mamikin odottaa ja siinä ei ole kysymys mistään herättämisestä, vaan puhtaasta aamuhellyydestä, joka yleensä päättyy siihen, että kiepsahdan kyljelleni mamin kainaloon jatkamaan polkemista hurjan kehräyksen siivittämänä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heissan systeri ja myöhäiset onnittelut maineesta ja kunniasta!
Hauska lukea, että sinä olet huomannut tehokkaaksi aivan samat keinot kuin minäkin täällä. Yleispätevää tietoa jaossa kaikille kissoille siis :)
PS- Käytätkö aamuisin näykkäisyjä ihan yleisesti vai erityistilanteessa ja näykitkö vain nenää vai myös sääriä tms? Tuli vain mieleen, kun minä olen käyttänyt näykkimistä vain silloin, kun haluan HETINYT ruokaa - mutta voisihan sitä näykkiä ihan perusherätystäkin jouduttaakseen.

Viivi kirjoitti...

Heissan itsellesi! Minä olin jo vähän huolissani, että oletkos vallan aamupahoinvoinnin kourissa tms. Mutta ihana kuulla sinusta! Ja olethan voinut hyvin ja kasvatellut rauhassa masua? Vähänkö olen ylpeä sinusta siskoseni! Sun evakkokodin merimaisemat näyttivät muuten aika huikeilta!

Ja kiitos onnitteluista, kiva oli yllättää mami niinkin positiivisesti varsinkin Tikkurilassa, kun se Porvoo meni toisen päivän osalta vähän öhöm.. penkin alle =)

Juuh, näykkimistä kannattaa käyttää ihan yleisestikin esim. vaikka muistuttamaan, että hei, minäkin olen olemassa, jos takana on jo liian monta tuntia unta tai jos mami silittelee vain isukkia, sillä kyllähän kunnon naisen pitää pystyä hellimään kahtakin kohdetta kerralla. Keskellä yötä käyn silloin tällöin tarkistamassa kirput mamin päästä ja korvanlehdistä ja joskus erityisesti kollinpuutteessa "maistelen" mamin poskea ja huulia ja nenää ja silmäkulmaa... tuo sääri oli ihan uusi vinkki, kiitos siitä!!!! Kaikkinensa keskitän näykkimiset keskelle yötä ja tosiaan aamuun tehostamaan herätyskellon ääntä. Mutta muistan myös aina puhdistaa näykkimiskohdan ennen ja jälkeen pienellä nuolaisulla ;-)