perjantai 19. syyskuuta 2008
Takkakausi - tervetuloa
Kesä tosiaankin oli ja meni ennenkuin oikeastaan tulikaan. Ihan tyhmää. Mutta meille on opetettu, että aina pitää yrittää ajatella positiivisesti ja näin me Säteen kanssa teemmekin. JEEEEE, takkakausi on avattu ja ihan kunnolla ja säännöllisesti! Ja se ihana kori on ilmestynyt takan eteen, sillä kori se olla pitää, ei mikään pesä, kuten ehkä tämä kuva asian kertookin. Korissa on vaan juuri se oikea tuoksu ja tuntuma. Pesät ovat ihan muuta tarkoitusta varten. Mutta oikeasti, mikä on sen ihanampaa hetkeä arkena kuin se, että isukki ja mami tulevat kotiin, antavat hyvää ruokaa ja laittavat takkaan tulen! Sinne koriin me kömmimme ruokalevoille Säteen kanssa. Tosin ihan yhtä ihanaa se on sunnuntaiaamuna yhteisen pötköttelyhetken jälkeen mennä vielä heräämään takkatulen ääreen ja odottamaan, että isukki ja mami loihtivat jotain herkullista aamupalaa meille. Vielä jokunen aika sitten olin vakaasti sitä mieltä, että kori on minun ja vain minun. Mutta kyllä tuo tenava vaan osaa sulattaa minun sydämen niin, että ei siinä muu auta kuin laskea sekin tänne. Ja onhan siinä sekin hyvä puoli, että Säde pesee mieluusti minua ja rapsuttaa tuolta niskasta, minne ei aina itse kunnolla ylety. Takka - kiitos että olet olemassa meitä lämmittämässä!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Meilläkin on puhuttu jotain takasta, että kohta mekin päästään nauttimaan sellaisesta. Ihan ei olla ymmärretty mitä se on.. Mutta jos se on joku kesälämmön korvike, niin kuullostaa hyvälle. Saadaaks kokeilla tätä takkajuttua, kun meidän poppoo tulee teille...jooko?
Ou jeah, testaus sallittu! Mutta vain ja ainoastaan niillä kolmella pesällä, jotka ikään kuin on alunperin tarkoitettu tätä tarkoistusta varten. Kori on meidän.... kai. Se suvun päättäväisyys kyllä voi pistää paikat uusjakoon =)
Lähetä kommentti