Kesäkissa!

Kun tuossa viimeisessä päivityksessä Säpsy jäi niin vähälle, niin nyt sitten Säpsyä oikein tuutin täydeltä. Kamerana valitettavasti oli mukana vain kännykkä, joten ei ihan ole priimaa laadultaan, mutta fiilis se on, joka ratkaisee.

Otsikon mukaisesti - kesäkissa viimeistä karvaa myöten! Minä tykkään enemmän loikoilla vähän varjoisimmissa paikoissa, mutta Säde on toista maata ja ei kun suoraan aurinkoon ja aah, antaa paistaa vaan tuutin täydeltä. Aina toki pitää olla myös valppaana, kun meillä on niitä röyhkeitä västejä, jotka tekee sellaisia inhoja yllärihyökkäyksiä. Eipä sillä, Säteen yllärihyökkäykset takaisin ja siis suoraan maasta ylöspäin loikaten ovat aiheuttaneet varmasti eräänkin ylimääräisen sydämenlyönnin myös västeille. Kauhun tasapaino vallitsee vielä ja siksipä Säpsy onkin monesti varsin terhakkaassa päivystysasennossa. Mutta toki pitää myös keskittyä tutkimaan, mitä maanrajassa ja ruohonjuurilla tapahtuu. Sekä ehkä vähän maistella myös ruohotarjontaa. Säde on muuten pari kertaa osoittanut varsin taidokkaita oksusuorituksia. Meinaan sillä sitä, että neitokainen on vetänyt heinää ulkona, mennyt sisälle syömään esim. possua ja hetki ruokailun jälkeen oksun myötä tuli vain heinä pois! Tarkka tyttö, vain ylimääräiset pois, jottei vaan herkut mene hukkaan! Tehkääs perässä, ja tämä ei ole ollut edes ainutkertainen tapahtuma!

Ja matka jatkui loikoilun jälkeen kohti uusia seikkailuja. No johan on viidakko, toteaa tyttö mamin kasvihuoneesta. Tosin katosta pongattiin heti kivan näköisiä öttiäisiä ja mitäs siitä seurasi, no pakkoperuutus ja ei-sana. Se siitä ilosta sitten.... se olis varmasti maistunut makealle, kun on saanut tomaattien yms. kukista kaikkea herkkua massuunsa.. Voiko kesäkissatyttö muuta toivoa, kuin tällaisia upeita kesäilmoja, paljon öttiäisi ja ah, niin herkullista heinää?? No, ehkä vähän hellyyttä ja kunnon ruokaa myös.

Ihanan kesäistä ja aurinkoista viikonloppua kaikille! Muistakaa juoda paljon vettä, ettei tule heikotus.