maanantai 30. tammikuuta 2012

Ergonominen tempursänky

Isukki ja mami hommasivat jo tovi sitten itselleen uuden sängyn, tempuriksi sitä kutsuvat. Ensi alkuun se oli meistä kaikista vähän kovan puoleinen, mutta kun ideasta sai kiinni, niin jo vain se on kiva.

Silloin kun sänky ns. pedattu ja sinne täkin alle mönkiminen on vähän vaivalloisempaa (meillä on ihan liian pitkä ja painava sängynpeitto...), niin onneksi meille löytyy lämmitetyt tempurvuoteet muualtakin.

Tässä Säde näyttää esimerkkiä. Vähän aikaa kun hakee paikkaa ja tompsuttelee sekä ruopsuttelee sopivasti, niin kyllä vaan muotoutuu isukin syliin oikein kropan muotoinen ja kroppaa ergonomisesti hellivä (vara)tempursänky.

4 kommenttia:

Musta ja Harmaa kirjoitti...

Isukki? Mikä se on?

Aijoo, onks se semmonen mörisijä? Meil käy joskus semmosii mut ei niitä sanota isukeiksi. Niitä sanotaan lähinnä huoltomiehiksi tai jotai.

Naukulan Mamma kirjoitti...

Eipä ole isukkeja näkynyt täälläkään, mutta eipä myöskään syliin pyrkivää kissaa! :D

Jenni kirjoitti...

Varatempur! Tosiaan. :) Meilläkin nähdään usein ihmistempurilla makoilua, ja tänään näin myös oikean tempurtyynyn kanssa painivan Cisun.

Minun saaristomatkani on muuten jo unohdettu ja minut on hyväksytty takaisin kotijengiin, mutta en ole vielä saanut iltakissoja syliin. Eilen Cisu ja Toto olivat koko illan isukin sylissä ja katselivat sieltä tyytyväisinä: niin me pärjätään miesten kesken, oo sä vaan yksin! Nyt Cisu tekee tietokonehommia isukin kanssa, hän auttaa niissä hyvin mielellään. Siitä sylistä ei ilmeisesti ajeta pois yhtä helposti kuin minun sylistäni, kun yritän kirjoittaa koneella.

Viivi kirjoitti...

Isukkia voi toki kutsua huoltomieheksikin :-), näppärä käsistään, helposti koulutettava ja hyvä palvelemaan, ainakin mitä tulee herkkujen antamiseen (toisin kuin mami).

Niinpä, isukit taitaa olla hellämielisempiä suunnalla jos toisellakin! Ja sitä kautta mukamas parempia kavereita.... (sanoo mami).