.... mami loukkasi minun tunteitani eilen ja pahasti!!! Kun olin viime jouluna Ritva-tädillä hoidossa, sain mukaani sieltä oheisessakin kuvassa vasemmalla vähän näkyvän keltaisen ruokakupin (vitsi, Paroni ja minä oltiin tuolloin tosi pieniä...).
Ruokakupista on tullut minulle toooosi rakas ja kun nämä ruokailuhetket ovat muutenkin minulle niin tarkkoja toimituksia, niin kupin rooli on siinä tosi merkittävä, kuten itse kullakin on esim. lautasen rooli.
Niin, mitä se mami sitten teki eilen??? Otti minun kupin ja laittoi siihen pesuainetta. No, tässähän nyt siis ei mitään ihmeellistä, näin tapahtuu joka päivä. Mutta sitten, sitten ei tapahtunutkaan mitään kupin suhteen, vaan se jäi killumaan täydessä lastissa vettä ja pesuainetta pöydälle ja minulle tungettiin eteen ruoka pakastusrasiassa. PAKASTUSRASIASSA????!!!! Haloo....??? Koska pelkkä ilme ei näköjään riittänyt kertomaan, mitä mieltä asiasta olin, niin piti ottaa järeämmät keinot käyttöön. Mun ruokakupin ja raksukupin alla on sellainen muovinen alusta ja kun sinne sopivasti asettelee tassun alle ja "kuopaisee", niin jo vain alkaa tapahtumaan... Hihii... mami oli saada sydärin, kun kuului vain kuopskuops ja kilinkolinmäiskis ja kas vain, tämä ruokakupiksi kutsuttu pakastusrasia ja raksukuppi olivat molemmat sisältöineen hujan hajan pitkin pöytää. Jo alkoi mennä perille, mistä puristi. Kummasti puhdistui oma rakas ruokakuppi pikavauhdilla ja siihen ilmestyi ruoka ja kyllä, ruoka maistui hyvälle. Vähän piti vielä asiaa päivitellä illalla ja marmattaa sopivan tilaisuuden tullen mamille. Eiköhän asia mennyt perille, että näin suuria muutoksia normaalipäivärutiineihin EI saa tulla...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti