sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Näyttelykuulumisia Kirkkonummelta

Hellurei vaan taasen näyttelypäivän päätteeksi. Tällä kertaa noi roudas meidät Kirkkonummelle URKin näyttelyyn. Tällä kertaa meitä ei kuitenkaan yllätetty, vaan olimme jo ehtineet tottua ajatukseen tästä ihan tylsästä tavasta viettää se aurinkoinen sunnuntaipäivä, jonka olimme kyllä ajatelleet viettää ihan vaikka terassilla lämmöstä nauttien. Mutta jotakin ihan superia tässä päivässä oli ja arvatkaas mitä se oli? Isukki esitteli minut tuomarille!!! Mä olin ihan otettu ja yhdessä me hurmasimme tuomarin niin, että Hanne Sofie Sneum oli ihan myyty ja arvojärjestys palautui taloomme! Nimittäin minä oli värin paras. Siinä oli Säteen ilmessä näkemistä, kun oli mukamas niin varma, että olisi meidän keskinäisessä skabassa ainakin parempi. Tuomarin sydän oikeasti taisi kyllä mennä sille Sulo-Superman-Sulhasen supersuloiselle pikkutytölle, mutta kuulemma sydämen valinta ei ole sama kuin värin parhaan valinta. No, oli miten oli, niin minä peittosin Säteen! Tällä jaksaa taas piiiiiitkään - njähnjäh. Meitä molempia tuomari kyllä kehui ihan hurjasti ja Säde sai niitä sydämiäkin. Hän sanoi meitä muuten jenkkityyppisiksi, moista ei ole ennen kuultukaan. Niin, se pitää ehdottomasti mainita, että mua kehuttiin lihaksikkaaksi! Siitäs sait mami, joka mua laiheliiniksi on maininnut. Minä olen lihaksikas - ettäs tiedätte! Tässä minä muuten nautiskelen tuomaritädin lämmöstä. Tuomarin parhaan valinnassa puolestaan Säde sitten otti pisteet kotiin eli Säde nominoitiin paneeliin. Olinhan mä tietty ihan hirmuisen ylpeä minun tyttärestäni, joka pesi sekä koratin että rexin mennen tullen, vaikka Säteellä ei TODELLAKAAN ollut mikään hyvä päivä. Oli ilmeisesti noussut kaksi väärää jalkaa edellä. Tuomaritäti onneksi ymmärsi myös teinitytön ongelmia ja sanoi vain, että tuossa iässä kaikki tuo kollien tuoksut vähän pistää päätä pyörälle ja eihän kukaan voi vielä noin nuoreta tietää, miten niihin pitää suhtautua. Minun tuomarin parhaan -valinnassa tuomari sanoi, että hänellä on edessään neljä upeaa voittajakissaa ja hän voisi valita kenet tahansa. Aika hienosti sanottu! Olin kuitenkin kovatasoisessa korat-burma-rex -joukossa. Mutta kun vain yksi menee paneeliin, niin tällä kertaa sitten kuitenkin korat otti ja voitti.

Entäs se paneeli? Ihan ekaksi isot ja tuhannet kiitokset Katjalle, joka meidän sähikäistä paneelissa niin upeasti kantoi! Säde lähettää oikein tuplasuperlämpimät kehräykset Katjalle ja lupaa ensi kerralla nuolaista nenunpäästä vielä kiitokseksi! Paneelitulos olikin sitten jokseenkin mielenkiintoinen. Paneelissa oli viisi nuorta kissaa ja jaossa oli siis viisi ääntä ja jakoon ne totisesti menivätkin! Kukin teini sai siis tasan yhden äänen ja kukin vielä omalta tuomariltaan eli vahvasti kukin piti päänsä. Tilanne oli kieltämättä hieman koominen! No, ei kun ylimääräinen tuomari kehiin ja hän oli Stephe Bruin. Hän kävi kaikki läpi ja pyysi vielä Säteen siihen lähelleen, mutta valitsi kuitenkin - "yllätys yllätys" - burman kategorian parhaaksi nuoreksi! No, se tuomarin paras ja minun värin paras olivat jo niin hienot tulokset, että eipä parempaa voinut toivoa. Ja kokemustahan sieltä oltiin Säteelle hakemassakin. Nimittäin, tämä oli sitten viimeinen kisa nuorten luokassa ja seuraavalla kerralla Säde on jo aikuinen ja kisaa ihan oikeasti jo ihan oikeasta sertistä! Huih! Sitten jo alkaa varmasti enemmän jännittämään. Tässä meistä vielä häkkikuvat muistoksi näyttelypäivästä. Meidän koko poppoo lähettää vielä myös erityisterkut Perditan jengin emännälle, Nemolle ja Siriukselle! Olipa tosi kiva viimeinkin tavata ja nähdä niin emäntä kuin nämä tulevat kuuluisuudet leffasaralta! Vähänkö me ollaan ylpeitä, kun ollaan tavattu superstarat jo nyt! Onnittelut myös upeasta näyttelymenestyksestä ja toivottavasti taas pian nähdään! Kyllä teillä katit on upea ja mukava emäntä!

Ja kun tälle terveisten lähettämislinjalle tässä nyt lähdettiin, niin katsopas oheista Geri-emoseni, kyllä minäkin osaan leukaani venyttää. Jouluna skaba pystyyn, kumman leuka venyy enemmän? Uskallatkos? Säde nauttii muuten parhaillaan näyttelysaavutusten hedelmästä, nimittäin upouudesta huiskasta. Voi kun olisitte näkemässä, hän todella nauttii ja purkaa päivän aikana patoutunutta energiaa!

2 kommenttia:

Geri kirjoitti...

Haaste otettu vastaan :-)!

Päivi kirjoitti...

Hienoja kuulumisia, ONNEA molemmille kaunottarille!