Ja nyt sitten alaikäiset ja muuten vaan siveyden sipulit silmät kiinni... Tosin ei nää nyt tietenkään ihan kaikkea paljasta (sensuuri iski), mutta jotain kuitenkin.
Meidän vauva/t saa alkunsa tässä. Ihan oikeasti, tätä mieltä mä olen. Mä en meinaan huvin vuoksi ja urheilun kannalta pakita vesikippoon peppuineni, niin kuin tässä vähän niin kuin pääsi lopulta käymään. Tulipa peräpesu sitten siihen samaan syssyyn. Mutta vaikka se onkin niin kivaa ja sitä tahtoo vaan lisää, niin kyllä se vaan kipeääkin tekee. Mihin kaikkeen sitä oikeasti onkaan valmis? No, Sulon refleksit kyllä toimi, se täytyy myöntää. Mami naureskeli, että olemmekos me kehitelleet jotain uutta kisutanssia, kun liikeradat meni kuulemma aina niin samalla tavalla. No on silläkin jutut, ei voi muuta sanoa. Ikään kuin siinä mitään liikeratoja ehtisi miettimään. Tästä kuvasta pyydän kiinnittämään huomioita minun vasempaan korvaani. Tehkääs perässä ja vaikka sitten ilman sulhasta, jo luulette sen olevan sillä tavalla helpompaa. Sulo tiesi vanhasta kokemuksesta kuiskasi mulle, että oikealla eli tällä hetkellä tuon tempun tekemällä tulee oikein erityisen hyväkäytöksisiä ja tottelevaisia lapsia ja mitä sitä ei emo tekisi jälkikasvunsa eteen. Onneksi se onnistui, muuten saattaisi vähän pelottaa, mi(t)kä riiviö/t siellä mahassa kasvaakaan. Se muuten täytyy myös todeta, että päättäväinen sulhaseni oli - kuten oheinen kuva osoittaa. Tuosta otteesta ei meinaan ihan helpolla irti päästy, jos vaikka olis halunnut. No eipä sillä, en mä siitä irti olis halunnutkaan... Ja kuten kunnon sulhasen tulee, niin kyllä se Sulo osasi sitten paikata haavojakin ja nuoli kyllä oikein hellästi sen jälkeen, kun olin "hienovaraisesti" ilmaissut, että se muuten sattui, kun puolet mun niskasta oli matkalla sun vatsalaukkuun..
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Oi kiitos taas ihanasta kuvapläjäyksestä! Aika avoimesti te touhusitte kun annoitte paparazzin ikuistaa noi rakkauden hetket! :)
Lähetä kommentti