Elämä jatkuu

Minun kaksi pikkuprinsessaa nukkuvat nyt suloisesti toistensa kainalossa pesässään tuhdin aamuruokailun jälkeen, joten minä pääsen kertomaan teille kuulumisia. Minä ja mami halutaan kiittää kaikkia sekä onnitteluista että osanotosta. Tällä kertaa ei kaikki mennyt alussa niin hyvin kuin viimeksi, mutta tähän on tietenkin pakko varautua. Ja molemmat olemme vahvasti sitä mieltä, että kun näin on tarkoitus käydä, niin hyvä näin pian. Emme pysty edes kuvittelemaan siitä surua, jos pikkuisen elämä olisi päättynyt esim. 8 viikon päästä, kun 8 tunnin elämänkin päättyminen sattui ja sattuu vieläkin niin kovin. Mutta elämä jatkuu ja me iloitsemme suunnattomasti kahdesta pienestä tuhisijasta, jotka onnellisena nukkuvat tuolla pesässä. Minä lupaan hoitaa niitä oikein erityisen tarmokkaasti ja hellästi.Synnytys meni kaikkinensa hyvin ja ilman mitään suurempaa draamaa. Ensimmäinen tyttö oli vähän vaisu, kuten oli viimeksikin, mutta nuolemisella ja pienellä pökkimisellä kaikki lähti vauhtiin hyvin. Mami ja Ritva-täti hoitivat esimerkillisen hyvin kätilönhommat. Ensimmäinen eli sininen tyttö painoi 80 grammaa ja riistatyttö 83 grammaa. Nyt painot huitelevat jo reilusti yli 100 grammassa, joten maidon tuloa ei voi estää, eikä tarvitsekaan estää =). Voiko suloisempaa näkyä ollakkaan kuin pienen elämänalun uninen ilme.
Tässä vielä kaksikosta kuva pian syntymän jälkeen.Ja lopuksi - pikkuenkelille. Me tiedämme, että sinulla on nyt kaikki hyvin ja sinulla ei ole kipuja. Meidän menetyksen tuska muuttuu vielä ajallaan suloiseksi muistoksi ja sinulla tulee ikuisesti olemaan erityisen rakas paikka sydämissämme. Me haluamme ajatella, että nyt kahdella siskollasi on ihan ikioma nimikoitu suojelusenkeli turvaamassa niin elämän ensi hetkiä kuin siitä eteenkin päin. Olisimme haluneet sinut niin kovin pitää, mutta sinulle ei suotu elämän lahjaa. Sitä meidän on niin kovin vaikea ymmärtää. Näiden kahden kuvan siivittämän jätämme hellät hyvästit pikkuenkelillemme.