Inka-ipana

Ipana alkaa olla varsinainen riiviö, tätä mieltä ainakin minä olen. Ihan jatkuvasti se on hyppimässä mun hännän perässä ja aina on sellainen tunne, että joku seuraa kuin varjona perässä - ainoastaan vähän kauempana kuin varjo. Ei siis hetken rauhaa... Yläkerran estettäkin piti korottaa jo monta viikkoa sitten, kun tuo kengurujalka ei suostunut pysymään sen ekan esteen takana. Sen ekan esteen takana on minun lapseni pysyneet siihen saakka, kun ovat uusiin koteihin muuttaneet. Mutta ei Inka... Kovin oppivainenkin tuntuu olevan. Eräänä aamuna mami heltyi antamaan sille juustomurusen aamiaispöydästä ja heti seuraavana aamuna oli sitten muriseva ipana tuolin juuressa kärttämässä lisää. Ja vadelmatkin sille maistuu, tai sitten meiltä löytyy vadelma joskus myöhemmin hyvin erikoisesta piilosta. Otetaan tällä kertaa kuvagallerian (löytyy täältä) maistiaisena vähän erilaisia kuvia. Ensin tälläinen hyvin lähilähikuva.Sitten otetaan tällainen viidakkopeto-kuva. Kukat siis kiinnostavat, ketäpä ei kiinnostaisi tuossa iässä. Ja viimeiseksi sitten tämä viikko sitten alkanut teema eli äiti ja tytär -teema saa jatkoa. Kuten gallerian kuvista näette, niin näitä kuvia on nyt paljon. Siellä löytyy oikeita ihanuuksiakin, mutta välillä pitää nostaa etusivulle muitakin kuin vain ihanuuksia, ja nyt ipanuus parempi termi, ainakin jo ilmettä katsoo. Teot meinaan tuolla tenavalla saattavat puhua ihan jotain muuta kuin mitä seuraavaksi on mielessä...