Tuskin kukaan sitä pystyy vastustamaan, en edes minä, kuten ehkä muistatte tämän vanhan postauksen. Taisi tästä jäädä Säteelle vähän ns. hampaanrakoon...Toisaalta tämäkin tilanne on aika herkullinen. Toinen on ylätasanteella jo pitkät tovit haaveillut kesästä ja seurannut pihalla juoksevien rusakoiden ja lentävien tipusten touhuja. Siinä sitten pikku hiljaa alkaa uni tulla silmään. Noh, ei muuta kuin salamaloikka juuri uneenvaipuvan emon kimppuun ja da-daa - hippaleikki on taattu ja siinä leikissä yllättäjä määrää suunnan ja yllätetty vauhdin!
Varmuuden vuoksi vielä todiste toistekin päin, voi sieltä ylhäältäkin tehdä yllärihyppyjä ja siitä vasta juoksu syntyykin.. voin kertoa ihan kokemuksesta. 
Johan se elämä vallan tylsää oliskin, jos ei pientä jännitystä ja kiusaa leikin muodossa toistemme päänmenoksi keksittäisi, eikö totta?
3 kommenttia:
Kunnon hippaleikkiä ei voita mikään. :)
Pieni härnäys kuuluu asiaan ja KUKAAN ei voi olla täppäämättä, jos toisen häntä roikkuu silmien edessä kuin kiusallaan! :D
Sitä paitsi tuo upea tornihan antaa mahdollisuuksia vaikka mihin :D !
Lähetä kommentti