Julkkis jo pienestä pitäen....

.... vaikkakin vähän jälkikäteen.

Kissan Terveys 4-2011 -lehdessä oli kerrassaan mainio juttu aiheesta "Synnyttävä kissa tarvitsee reilusti ruokaa ja vitamiineja". Tästä löytyy linkki itse juttuun.

Juttuhan sinällään on äärimmäisen hyvä ja tärkeä, mutta mä en vaan voi sille mitään, että mun silmät jäävät kiinni jutustakin löytyvään tähän kuvaan. Siis, kyllä. Siinä olen MINÄ - VIIVI - veljieni Paronin ja Pontuksen kanssa ruokailemassa. Vähänkö mä olin otettu, kun Ritva-täti oli valinnut meistä kuvan tuonne. Mähän oon ihan oikea julkkis, kun olen ollut jo ties kuinka monessa lehdessä! Koskahan tuo Seiska alkaa päivystää meidän nurkilla...?

No, eipä siinä mitään. Liian hienohan se oliskin ollut, jos olisin saanut jäädä ns. paistattelemaan tähän julkisuuden tuomaan hyvänolon valokeilaan. Eikö vaan tuo sihteerini ruvennut tästäkin vääntämään pilkkaa ja tässä tulos meidän keskustelusta. Kaikki alkoi siis tuosta lehden kuvasta ja jatkui, kun mami sai Ritva-tädiltä muitakin mun lapsuusaikaisia kuvia. Auttakaa nyt mua ton mamin kanssa, sillähän on ihan väärä kuva minusta, eikö olekin? Onhan?

Mami: Tuohon edelliseen kuvaan viitaten, koskas viimeksi olet syönyt noin kiltisti ja mukisematta?

Viivi: No, koskas itse olet tehnyt YHTÄ HYVÄÄ pataa kuin Ritva-täti teki? Juu, pataa olet kyllä tehnyt, mutta se ei ole yhtään niin maukasta. Kyllä mä tuota Ritva-tädin pataa söisin...

Mami: Ja entäs tämä sitten, milloin olet viimeksi nukkunut Säde kainalossasi? Viivi: No, milloin viimeksi Säde on ollut niin kauan aikaa paikallaan, että ehtisin sen kaapata kainalooni? Saatikka sitten saisin sen pysymään siinä...

Mami: No entäs tämä sitten, olet ollut pienenä tyttönä niin kova poseeraamaan ja oikein päätäsi kallistat! Miksi sitten nykyään kuvissa on joko närkästynyt naama tai sitten takapuoli? Viivi: Siis ei ole totta, ainako kaikki on minun syytäni. Olen pääsääntöisesti aina hyvinkin kuvausvalmiudessa, mutta kun et itse ole kameran kanssa silloin valmiina. Syytön mä siihen olen, että olet väärässä paikassa ja väärään aikaan.

Joten antakaa mun kaikki kestää, aina mä muka olen väärässä! Mutta ihan yhtä usein onnistun kyllä osoittamaan, että mami se tässä on väärässä! Lopuksi vielä aikas suloinen kuva minusta kaikkien sisarusteni kera! . Tästä tulikin mieleeni, että Pilvi-siskoseni - mitä sinulle kuuluu?