Mua välillä huvittaa tää tenavien isottelu. Sitä ollaan nii'in isoa kissaa, että ei oikein meinaa samaan huoneeseen aina kaikki mahtua. Ja kun mä yritän pestä, niin karkuun mennään ja kovaa ikään kuin osaisivat jo täydellisesti itsensä pestä. Mutta annas olla, kun vähän vilautan nisää, niin kas, kylläpäs unohtuu kaikki isottelut ja sitä ollaan ihan pikkulapsosia. Maiskutus vaan kuuluu ja kun teen pienen eleen lähteäkseni pois paikalta, niin vikinä ja uikutus kuuluu... anna emo vielä vähän mammaa... Isoja kissoja ollaan, juu'u.. Hih. No, pitäähän heille antaa se mahdollisuus sekä isotteluun että vielä vauva-aikaan. Pienihän he vielä mun silmissä oikeasti ovat.
Siiri on jo pitkän aikaa ollut tenavista se, joka vähiten on maidon perään. Tosin yrittää kyllä tässäkin, mutta ei kuitenkaan tosissaan. Vähän siis Siiriäkin lapsettaa, toisista kun mallia pitää ottaa. Vaikka kyllä se Siirikin vielä imee, jos oikein sille päälle sattuu ja kaksi enemmän lasta ei satu olemaan paikalla.
Onhän tää ehkä vähän koomisen näköistä, kun lapseni ovat kuitenkin ihan hyvän kokoisia ja mä kun olen sieltä pienemmästä päästä oleva emo, niin lopputulos on vähän sanoisinko epäsuhdan näköinen tällä hetkellä. Tosin tuo kuvakulma tietty myös hieman huijaa.
1 kommentti:
Ihana karvakasa! Rapsutuksia kaikille ihanuuksille!!
Lähetä kommentti