Se aurinko, huhuu??? Eikös nyt pitänyt olla se kesä ja aurinko ja kärpäset jne jne. Tosin Säde teki tuttavuutta - läheistä sellaista - mehiläisen kanssa. Meni tassulla töpsyttelemään liian läheltä ja siitähän seurasi sellainen tuplatassu varpaan tilalle. Onneksi ei muuta. Niin, samana iltana kävi sitten uudestaan taputtelemassa mehiläistä peppuun, joten muisti oli toooosi pitkä. Takaisin otsikkoon. Mitä meillä tapahtuu sadepäivänä? No, minä lähinnä mökötän ja kuikuilen yläkerran kaiteelta, koska se aurinko taas näyttäytyy ja koska kannattaa mennä roikkumaan oven kahvaan. Toi energiapakkaus se jaksaa vaan touhuta, ei se pahemmin välitä siitä sateestakaan. Tässäkin yritti mukamas piiloutua kaapin ja seinän väliin ja hyökätä sieltä pahaa-aavistamattoman isukin kimppuun. Tällä kertaa isukki olikin nopeampi ja Säde joutui kameran uhriksi.
Ja mitä muuta Säde touhuaa sisällä? Keimailee, keikistelee, kehrää, kiehnää, söpöilee, säteilee... Säde ei siis pahemmin häiriinny, mutta minulla palaa kohta pinna kokonaan, jos se kesä on meidät unohtanut!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti