... nimittäin ylöspäin tämän viikon "onnistumisten" suhteen. Jos ei mennyt viikonloppu hyvin, niin ei kyllä ole viikko alkanutkaan ainakaan yhtään paremmin. Maanantai 16. päivä oli meillä yhtä kuin perjantai 13. päivä.
Aloitetaan Säteen tempauksella. Pikku-neiti päätti leikkiä trapetsitaiteilijaa telkkarin päällä (kuten jokunen kerta ennenkin) ja siinä sitten tasapaino keikahti sen verran, että koko telkkari kaatui ja putosi lattialle.. Eikä siitä mitään, kiitos digiboxissa TIUKASTI kiinni olevan piuhan, tuli se boxikin sieltä perästä suoraan kulma edellä tv-ruudun päälle. Että näin. Mutta se tunnustus on annettava litteiden telkkareiden valmistajalle, että hyvin kesti pikkukissan hyökkäyksen ja digiboxin koston! Suurimmat vauriot ovat kaksi lommoa lattiassa ja vuorokauden kestänyt pikkukissan kammo telkkaria kohtaan. Juu-u, vuorokauden se kesti, eilen illalla se siellä taas loikki. Isukki uhkaili jollain kaksipuoleisella teipillä. Tiedä sitten, aikoiko kiinnittää telkkarin pöytään vai Säteen esim. lattiaan?
Sitten se varsinainen perjantai 13. päivän tapahtuma. Pari päivää tässä mietin, kehtaanko sitä edes kertoa, mutta menköön tähän samaan syssyyn. Meillä on esimerkillisen hyvin ollut vessankannet kiinni ja käytän niitä aina pomppualustana, jos haluan esim. käydä katsomassa, mitä kivaa on jätetty lavuraarin reunalla. No, ehkäpä sitten jo arvaattekin, mitä tuleman piti. Yläkerrassa oli sitten unohdettu kannet auki ja kun vessan ovikin oli auki, niin sehän tarkoitti, että tervetuloa. Se oli sitten siinä - hyppy pöntön päälle - loiskis - karjaisu. Kyllä suututti!!! Eikä siitä mitään, mami nappas mut kiinni ja vei suihkuun! Ihan kuin ei tuossa ekassa kastumisessa ollut jo riittävästi kestämistä. Olenkin nyt osoittanut mieltä mamille ja tehnyt sellaisia nenä pystyssä ohimarsseja vain hänen kohdallaan. Mami on yrittänyt vakuuttaa syyttömyyttään sekä kannen auki jättämiseen että siihen, että mä hyppäsin sinne pönttöön. Ritva-tädille pisteet kotiin, hän oli kommentoinut näin: "Mut olihan se noin niinkuin periaatteessa kuitenkin mamin vika. Kyllähän palvelijan hommiin kuuluuu jatkuva uhkatilanteiden poistaminen. Eli taas oli palvelun taso sitä sun tätä...." Onneksi sentään edes joku ymmärtää, mistä koko sotku johtui!
Yllättäen näistä tapahtumista ei kuvia tänne julkaista... jos olis kuvat saatu otettua, niin ei ne olis ainakaan ennakkosensuurista läpi menneet..
keskiviikko 18. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti