maanantai 2. kesäkuuta 2008

Pieniä ryppyjä rakkauvessa

Meidän varhaisteini alkoi ryppyilemään. Mukamas hän saa meillä päättää, kuka istuu ja missäkin kohtaa ikkunalaudalla ja tsuumailee hyttysverkon läpi ulos. Juupa juu, ainahan sitä sopii yrittää. Pidin tälle ryppyilijälle sitten pienen puhuttelun ja päikkäreitä ei sen jälkeen nukuttukaan peppu peppua vasten, vaan sellaisen pienen "hajuraon" turvin. Mutta niinhän se on, että kyllä ne varhaisteinitkin osaavat olla hellyttäviä ja niin kauniisti kävi pyytämässä anteeksi, että enhän mä kauaa voinut sille vihoitella. Ja siis pian olimme taas ylimmät ystävykset ja nukuimme pikkupäikkärit ihan iho ihoa vasten. Ja sitten se toinen ryppy. Olen viime öinä kömpinyt mamin peiton alle mamin kylkeä tai jalkoja vasten nukkumaan. Eilen aamulla mami sitten päätti kääntää kylkeään (ei oo sallittua!!!!!!) ja potkaisi ohi mennen minut lattialle! Voitteko kuvitella, mikä loukkaus se oli!?!?!? Kun olin ensi järkytyksestä toipunut ja saanut karvani ojennukseen, päätin kyllä vakaasti mököttää mamille ja pitkään. Eikä siinä mitään, illalla mami vielä otti ja pesi minut. Mökötyskausi jatkui mielessäni vielä toisellakin viikolla. Mutta mutta... on se mamikin vaan niin lutunen, että tänä aamuna jo hellyin puoli neljän aikaan ja meni mamin kainaloon kehräämään ja tassuttelemaan. Ei sitä mamillekaan voinut kauemmin vihoitella, niin kauniisti ja monesti hänkin anteeksi kävi pyytämässä ja käytti mua eilen vielä tositosi pitkällä lenkillä ulkona. Mutta vitsi sentään, miten upeaa tuo kesä on! Seuraavissa päivityksissä on luvassa kuvia meidän ulkotouhuista ja tuosta ikkunalaudalla istuskelusta.

Ai joo, sehän minun piti vielä kertomani. Meidän varhaisteini alkaa mittasuhteiltaankin olla jo oikeasti varhaisteini. Mami punnitsi meidät ja Säteen paino oli 4 kk ja 1 viikon iässä 2050 grammaa. Sehän huitelee kohta ohi minusta! No, mamin suureksi iloksi minäkin olin saanut sellaiset 150 g lisäpainoa parin kuukauden takaisesta. Sitä se teettää, kun tuon kanssa pitää riehua, niin nälkähän siinä ihan eri tavalla tulee.

Ei kommentteja: