lauantai 28. helmikuuta 2009

Minun Sulhaseni

Ja sitten se koko jutun olennaisin lenkki eli Sulo-Sulhaseni. Sydämeni sulaa hänen komeutensa edessä... katsokaa nyt ja ihailkaa, kolmesta eri kuvakulmasta. Saatte myös vähän muuttaa väriänne vihreäksi kateudesta, koska juuri tämä komistus vietti aikaa minun kanssani.
Mutta oli sillä kyllä sellaisiakin ilmeitä, jotka mua meinas välillä hieman ärsyttää, mutta mä olin päättänyt, että en anna minkään pilata meidän lemmenhetkiä. Näin jälkikäteen ajatellen ehkä olis pitänyt niistä mainita, ettei vaan jäänyt sellainen kuva, että mä alistuisin kaikkeen. Katsokaa nyt tätäkin - tällaisen ilmeen Sulo heitti kehiin, kun oli kietonut mamin tassunsa ympärille. Ei mitään väliä mamin mielestä, vaikka silmälasit oli sotkussa pussailusta ja puskemisesta. Vähempikin olis riittänyt kertomaan, että taas on yksi nainen valloitettu. Ja tämä sitten, tää oli meidän ekan kerran jälkeen. Sulka tuli hattuun, vai mitä yrititkään viestiä? Mutta joo, kolleilla on kollien ominaisuudet, niistä ei mihinkään päästä. Ja sitten seuraavaksi kerraksi alustavasti lupaan massukuvia!

1 kommentti:

Päivi kirjoitti...

Wau, sun sulhasesta ihan tosissaan löytyy viisautta ja "kesyttämätöntä tiikeriä"! Ei mikään turha poika. Ymmärrän täysin ihastuksesi:)