No, kauaa ei saanut yllättäen yksin nauttia omasta pienestä yksiöstään, vaan siitä tulikin vielä pienempi kaksio, tosin sekään ei tuntunut noita haittaavan. Isukki vähän joutui kiemurtelemaan, kun kuulemma välillä osui kynnet kylkiinkin. 
Jollakin alkoi siellä pienessä tilassa vähän jo viiratakin ja silmien ilme alkaa olla sellainen, että oksat pois, kohta mennään... ja lujaa. 
Ennen kuin siirrytään Säteeseen, niin Viljan osalta olemme saaneet kommenttia (ja olleet itsekin vahvasti sitä mieltä), että tyttösen kuvat eivät oikein vastaa sitä näkyä, mikä luonnossa on. Mistä sitten johtuukaan - ehkä eniten siitä superenergisestä ja vähän kujeilevasta luonteesta, joka kuvaushetkellä tahtoo nostaa päätänsä. Näin ollen kuvissa katti näyttää lähinnä pöllämystyneeltä, pystykorvaiselta tai muuten vaan hämmästyneeltä tai erikoiselta. Eikä tämäkään nyt ihan sitä oikeaa Viljaa ole, mutta ehkä lähempänä kuitenkin - vai mitä mieltä olette paikalla käyneet?
Tässä ehkä ilme oli taas liian surumielinen. Ääh, että voi olla vaikeaa ikuistaa normaali ilme!!!Mutta sitten Säteeseen. Säde on ollut ihan mökönä, kun hänet on sivuutettu ihan täysin näistä blogijutuista ja muistaa siitä aina kovaäänisesti maristakin. Tosin en pahemmin siitä välitä, sillä sen verran kovaan ääneen muistaa myös kehuskella ulkoiluillaan. Eilenkin niin polleena istui tuossa terassilla nojatuolissa kuin mikäkin maailmanomistaja (kuvakin kuulemma tulossa jossain vaiheessa) ja oikein kurisi tyytyväisyyttään. Mä jouduin katsomaan terassiverkon läpi ja kyllä suututti! Lisäksi Säde on viime aikoina keskittynyt kollien huuteluun, ilmeisesti vauvakuume nostaa päätään, kun mun natiaisia on katsellut. Jostain syytä tenavien lelukori on se, jolta Säde siitä helpotusta puutteeseensa eniten hakee. Erikoista, ainakin minun mielestäni.
1 kommentti:
Juu, vielä on Viljalla vähän surullisempi katse kuin sillein oikeesti. Mut Vilja onkin Vauhti-Vilja, Villi-Vilja kuten myös Vitsikäs-Vilja ;-))
Lähetä kommentti