Missä on minun rakkaani nyt... näin laulaa Jussi Hakulinen ja näin minäkin nyt kysyn. Paco lähti ja ikävä jäi. Mutta mitä tuli tilalle? Armoton väsy... =) Ja arvatkaa mitä muuta, minä annoin itsestäni kaiken ja äänen kaupan päälle eli olin tämän viikonlopun jälkeen tovin ihan hiljaista tyttöä... Mutta käytinkin kaiken äänivarantoni viikonloppuna! Nyt sitten vain odotellaan ja kasvatellaan mahaa. Onneksi on sopivasti joulu tulossa ja silloinhan saa syödä vaikka kokoa ajan, sekä tietty ottaa nokosia.
Tässä oli siis useammassa osassa kertomus minun hanimuunista, ihanasta sellaisesta. Jatkossa saattekin sitten ihastella minun pyöristyvää masuani ja sitten aikanaan toivottavasti myös pikkuviivejä ja pikkupacoja.
Parin vähän rohkeamman blogipäivityksen jälkeen siis tällainen rento päätös tälle osiolle. Jään nyt kasvattelemaan hetkeksi masuani ja toivotan teille kaikille oikein ihanaa ja tunnelmallista jouluaikaa. Muistakaa huolehtia ravinto- ja unitasapainosta. Minä oikein erityisesti keskityn siihen, jotta pienet mahani asukit saavat varmasti kaiken tarpeellisen kasvaakseen ja kehittyäkseen. Eli kuulemisiin taas joulun jälkeen ja sitten saatte nähdä jo kuvia minun kasvavasta masusta. Mami on sitä mieltä, että jo nyt se on sellainen, että pullat tuntuvat paisuvan hyvin =)
perjantai 14. joulukuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Oikein rauhaisaa joulua Viivi-tytöllä ja omistajille! Viivin ja Pacon pennuista on ihan pakko tulla ihania, komeita ja kultaisia pikkulapsosia. Toivottavasti niitä nähdään näyttelyssäkin sitten joskus!
Tassutuksia, me pidetään peukut pystyssä, että kaikki sujuu hyvin ja tulee monta ihanaa ipanaa!
Ihanaa joulun odotusta!
Lähetä kommentti