perjantai 11. huhtikuuta 2008

Läheisyys lämmittää

Olen julkaissut tänne useampiakin ryhmäunikuvia joko koko porukasta tai sitten pelkästään tenavista. Meillä harrastetaan aika paljon myös kaksinnukkumista ja nimenomaan niin, että läheisyys lämmittää, kun oikein kaulakkain ollaan. Alkulämmittelyksi tällainen kuva, jonka hyvällä mielikuvituksella voi määritellä läheisyys lämmittää -kuvaksi. Kyllä siinä oikeasti oli sellaista unentapaistakin nähtävissä, mutta rehellisesti sanoen, kyllä siinä oli vähän nahisteluakin havaittavissa. Lopulta uni kuitenkin vei voiton ja Siiri ja Säde pötköttelivät sulassa sovussa takkatulen äärellä. Sitten huomattavasti "hellyttävämpi" kuva. Meidän sisarhentovalkoinen eli Saaga muistaa aina sekä pestä sisarukset että myös lämmittää heitä nukkuessa. Saaga on sellainen turvanantaja myös. Voisiko Säteen ilme enää autaampi olla? Vaikka ehkä vähän tekisikin mieli näykkäistä Saagaa korvasta, kun siinä niin sopivasti hollilla on, mutta ei sitä voi, parempi on olla kaulakkain rakkaan siskon kanssa.
Sitten Saagan ja minun uninäyte. Hetki tämän kuvan oton jälkeen vaihdoimme muuten paikkoja ja olimme toisinpäin eli Saaga oli alla ja minä päällä. Täytyy sanoa, että vaiheeksi oli ihan kiva olla niin, ettei jäsenet puutuneet siitä, kun joku aina makaa päällä mitä ihmeellisimmissä asennoissa.
Ja lopuksi ihanan parivaljakon Siirin ja Saagan kaulakkain nukkumis -näyte. Aika onnellisen näköiset ilmeet, eikö totta?
Nykyisin lemppariunipaikka yöllä koko meidän nelihenkisellä kissaperheellä on mikäs muu kuin isukin ja mamin sänky. Olemme kaikki yhtenä karvakasana joko jomman kumman jalkojen päällä/välissä tai sitten vähän hajaantuen niin, että pari nukkuu jalkojen päällä ja pari mamin kainalossa. Läheisyys todellakin lämmittää meitä kaikkia, siis ihan kaikkia!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

:) Mahdutte ilmeisesti aivan hyvin nukkumaan mamin ja iskän sängyssä? Vai pitäisikö tätä asiaa kysyä suoraan mamilta? ;) Eli kaksi ihmistä ja neljä misua? Mulle on mun mami antanut vähän palautetta kun tykkään mennä nukkuu sen peiton päälle jalkojen väliin, sillo ei mami juuri pysty kääntyilee... :D

Viivi kirjoitti...

Hihii... ihan hyvä pointti. Samaa on mun tenavillekin valitettu, että vähän on hankalaa liikkua, kun ovat peiton päällä jalkojen välissä. Onneksi mami tulee toimeen vähällä unella.... ;-). Isukki välillä yrittää vastalauseita esittää, mutta suloinen katse ja kas, tervetuloa sänkyyn. Mutta kyllä, neljä kisua ja kaksi kaksijalkaista siellä öisin yhdessä tuhisee ja jos me kisut tarvitsemme lisää tilaa, niin pieni näykkäisy varpaasta ja kas, tulipas taas kummasti lisätilaa...

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten hellusia kuvia!

Meidän blogissa on muuten teille pieni tunnustus.