Mutta siis siihen alkuperäiseen aiheeseen. Ensin esimerkki siitä, kuinka tärkeää on saada lämpöä emosta ja sen saamiseksi voidaan vaikka vähän antaa periksi muista asioista, kuten esim. tilasta. Siiri tuli varsin pieneen rakoon peppuni ja seinän väliin ja hyvin tuntui uni maistuvan, vaikka asento oli, öö, sanottaisiinko vaikka varsin tiivis.

Sitten toinen Siirin uniasento. Tässä Siiri kömpi mamin syliin ensin tosin tarkkailemaan huiskaleikin tilannetta ikään kuin hyökätäkseen ovelasti sylistä huiskan kimppuun. Ilmeisesti leikki oli varsin tylsä, kun unihan siitä tuli.

Näitä Säteen esittämiä esimerkkitapauksia on lukuisia, kuten varmasti muistatte jo aikaisemmista päivityksistä. Pari kertaa on kiipeilypuusta mätkähdetty ihan alaskin, kun liian rennosti otetaan ja roikotetaan kropan osia reunan yli.

Ei tätäkään Säteen asentoa turhan jäykäksi voi sanoa. Aurinko vielä sopivasti lämmittää jalkaa, joten mikäs on tuolilla köllötellessä, kun tuolin jalka vielä tuo turvan sen suhteen, ettei noin vain pääse putoamaan kesken unien.

Ja sitten oiva esimerkki siitä, että Siiri kyllä osaa käyttää energiat touhuihinsa ja leikkeihinsä ihan loppuun asti. Sitten kun se energia loppuu ja tarvii ladata akkuja, niin se on siinä sitten, vaikka peppu pystyssä...

1 kommentti:
Voi itku, täällä pentukuume vaan kasvaa! Miun pitää varmaan kieltää itseltäni teidän sivuilla vierailu! :) Suloisia uniasentoja! Fannikin taiteilee vaikka millaisella kiepillä ikkunalaudalla...
Lähetä kommentti